"Technopolis on maailmanluokan juttu. Sitä ei Suomessa vieläkään oikeasti tajuta." Näin näkee tekniikan tohtori Martti Launonen, joka johtaa pörssiyhtiön vuoden vaihteessa käynnistämää konsultointiyksikköä.
Oulun teknologiakylässä asiasta on ollut vihiä, sillä toimintaa on saatu esitellä kohta kahden vuosikymmen ajan läheltä ja kaukaa tulleille vieraille.
Oulun teknologiakylästä kasvanut Euroopan suurin teknologiakeskus esittelee edelleenkin mielellään toimiaan vieraille, mutta alunperin Oulussa kehitetystä konseptista se on löytänyt myös bisneksen mahdollisuuden, suomalaisen osaamisen vientituotteen.
Launonen on huomannut Technopoliksen alansa harvinaisuudeksi. Samantasoisia teknologiayrityksille toimintaympäristöjä ja kehittämispalveluja tarjoavia teknologiakeskuksia ei maailmassa montaa ole: "Oikeastaan tulee mieleen vain Singapore, mutta siellä ei ole kiinnostuttu esittelemään toimintaa ulkopuolisille."
Launonen on keskittynyt vuoden vaihteesta lähtien oululaisen osaamisen kaupallistamiseen ja huomannut Technopolikseen karttuneen osaamiseen kysytyksi vientituotteeksi.
Toistaiseksi pisimmällä ollaan Suomessa, muun muassa Raahessa on aloiteltu yhteistyötä Softpoliksen kanssa. Konsultointitilauksia odotellaan myös lähinaapureista Ruotsista ja Norjasta, mutta myös kauempaa Etelä-Afrikasta sekä Mosambikista, jonne Launonen kohta matkaa ohjelmajohtaja Pauliina Pikkujämsän kanssa.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöprojektiin Etelä-Afrikan Gautengiin ja Western Capeen liittyvä hanke on niin pitkällä, että "mahdollisesti jo lähiaikoina sinne ryhdytään etsimään henkilöä kahdeksi - kolmeksi vuodeksi valmistelemaan teknologiakeskuksen perustamista".
Japanissakin Oulu tunnetaan
Oulussa parin vuosikymmen aikana kehitetyn teknologiakeskusosaamisen arvostus on tiedetty, mutta kiinnostuksen voimakkuus on mieluisa yllätys.
Vaikka Technopolis on pörssiyhtiö, se ei pitänyt mahdollisena asettaa vuodenvaihteessa käynnistämälleen 10-henkiselle konsultointiyksikölle välittömiä tulosvaatimuksia. Toiminta on kuitenkin käynnistynyt niin sutjakasti, että uusi yksikkö pystyi kattamaan henkilöstökulunsa tuloillaan jo neljän kuukauden jälkeen.
Kyse on Launosen mukaan siitä, että "Oulun Technopolis tunnetaan erittäin hyvin maailmalla ja sen kehittämästä teknologiakeskus- ja innovaatioympäristöosaamista halutaan kopioida".
Ruotsin Karlskronan, Norjan Hamarin ja Etelä-Afrikan Pretorian lisäksi kontakteja on jo syntynyt myös moniin muihin maihin, muun muassa Saudi-Arabiaan.
Yllättävästi Launonen kertoo saaneensa yhteistyötunnusteluja myös teknologioiltaan kehittyneistä maista. Kontaktilistalla komeilee muun muassa Japanin vahva teollisuuskaupunki Nagoya.
"Tietysti siellä ollaan monessakin meitä edellä, mutta heille ei ole kehittynyt eri toimijoiden yhteistyön kulttuuria, mikä on edelleen Oulun teknologiakylästä kasvaneen Technopoliksen perusvoima", Launonen näkee.
"Myyntityö aika helppo tehtävä"
Oululaisen osaamisen esittelyn Martti Launonen kertoo huomanneensa "aika helpoksi tehtäväksi".
Myyntimatkoilleen Launonen matkaakin varsin niukan markkinointimateriaalin kanssa. Oikeastaan tärkein tiivistyy kalvosarjaan, jonka kansilehdellä on lisäksi jo kaikkein oleellisin.
Kansilehdellä on tyylitelty kaksikerroksinen sateenkaari, jonka keskipisteen muodostavat toimitilat, joiden rakentamista varten Oulun teknologiakylä 1972 perustettiin.
Sisemmän sateenkaaren muodostavat yritys- ja yksilöpalvelut, joita ensin Oulun teknologiakylä ja sitten pörssiyhtiö Technopolis on toimitusjohtaja Pertti Huuskosen luotsaamana määrätietoisesti kehittänyt.
Ulomman sateenkaaren muodostavat pörssiyhtiön nyt liiketoiminnakseen paketoimat kehittämispalvelut ja muokkaamat kehittämisohjelmat.