Aluepolitiikan terävöittämiseksi tarvitaan teknologian ja osaamisen siirtämistä nykyistä enemmän alueille. Tässä valtiolla on entistä suurempi rooli. Näin linjasi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) maanantaina Oulussa.
Ministeri vietti esikuntineen päivän Oulussa hakemassa toimintalinjoja ja ideoita asiakirjalle, joka käsitellään syksyllä valtioneuvostossa. Hallitus ryhtyy sitten toteuttamaan aluepolitiikkaansa tällä hallituskaudella asiakirjan esittämin toimenpitein.
Pekkarinen selventää käsitettään teknologian siirrosta esimerkillä Ylä-Savon Vieremältä. Siellä toimiva huipputeknologian yritys Ponsse ei saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä avustusta tilojen rakentamiseksi, mutta ministeriö tukee sitä rahallisesti osaamisen kehittämisessä ja laitteiden hankinnassa.
Hän sanoo, että tulevaisuudessa on tärkeintä taata, että alueille syntyy Ponssen kaltaisia maailman mittakaavassa ainutlaatuisia tuotantolaitoksia. "Aluepolitiikan toimintalinjat ovat selvästi muuttuneet 10-15:n viime vuoden aikana. Ennen seinien rakentamisen tukeminen oli tärkein osa elinkeinopolitiikkaa. Nyt on kyse siitä, millä tavalla kehitetään elinkeinotoiminnan sisältöä. Suuntaus siihen on entistä selvempi", Pekkarinen sanoi.
Pekkarisen ideariiheen osallistui aluekehittämisen asiantuntijoita, muun muassa maakuntien hallinnon edustajia ja kuntaväkeä. Päivän aikana tehtiin myös linjaus, että aluepolitiikasta vähennetään selvästi tarpeetonta byrokratiaa.
Esimerkiksi päällekkäisyyksiä pyritään välttämään sekä valtion- että kunnallishallinnon puolella. Pekkarinen arveli, että arkinen asiaintila on eriyttänyt liikaa toimintoja, jotka voisivat toimia yhdessä asioiden hyväksi.
Pekkarinen sanoo, että uusi laki edellyttää nykyistä tarkempaa arviointia valtion budjettien laadinnassa. Aluekehitykselle koituvat vaikutukset selvitetään entistä tarkemmin ja integroidaan eri hallinnon alojen viranomaisten kesken.
"Näin vältetään sellainen, että yksi hallinnon ala vie maton alta toiselle kuuluvalta hankkeelta", Pekkarinen selvensi.
Elinkeinopolitiikan alueellisista suuntaviivoista ministeri sanoi, että ktm tukee nykyistä enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksä. Koska niiden määrä alueilla on suuri, aluepolitiikalla on käytännön merkitystä, ja tasapainoinen kehitys tulee otetuksi huomioon.
Pekkarinen lupasi lisää kehittämisponnisteluja myös palvelualan elinkeinotoimintaan. Sen osuus on 77 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta palvelualojen kehitys on polkenut paikallaan. Ministeri ehdotti teknologian nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä, jotta palvelualoille saataisiin lisää tuottavuutta.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluepoliittinen rooli kasvaa Pekkarisen ideariihen linjauksissa. Esimerkiksi Oulun yliopisto hoitaa mallikkaasti tätä kolmatta tehtäväänsä.
Oppilaitosten rooli elinkeino- ja investointitukien rahoitusinstrumenttien välittäjinä kasvaa, minkä ministeri katsoo edistävän osaamisen ja teknologian siirtymistä alueille.
"Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat harjoitelleet tätä jo jonkin aikaa. Tekes ja vastaavat tahot tulevat mukaan kumppaneiksi", Pekkarinen totesi.
Ideariihen kantavaksi linjaksi muotoutui se, että aluepolitiikan tulee olla uutta luovaa, kun aikaisemmin sen päätehtävä on ollut entisen säilyttäminen. Maakunnilla ja aluekeskuksilla täytyy myös olla oma tahto kehittyä. Ideariiheen osallistunut kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk.) huomautti, että tilaisuuden pito Oulussa ei ollut sattuma.
"Meidän alueellamme Ponssen tapaisia esimerkkejä on muun muassa Sievissä, Pyhännällä ja Nivalassa. Alue on maailmanlaajuisen osaamisen iso keskittymä", hän sanoi.