Maahan ei perusteta uusia osaamiskeskuksia, vaikka niiden avulla ja valtion pienellä perusrahoituksella on saatu vauhtia alueiden kehitykseen. Osaamiskeskusohjelmalla saatiin aikaan 316 uutta tietointensiivistä yritystä ja 5 700 työpaikkaa vuosina 1999-2002. Elinkeinoelämä alueilta oli vahvasti mukana, esimerkiksi viime vuonna toimintaan osallistui yli 3 000 yritystä.
Osaamiskeskuksia on 22 ja niissä 45 toimialaa. "Siinä on ehkä jo liikaakin eikä uusia voi perustaa", kuntaministeri Hannes Manninen arvioi Multipolispäivillä Torniossa perjantaina. Järkevää on hänen mielestään pyrkiä priorisoimaan alat, joilla yritetään kansainväliselle huipulle, koska kaikki eivät jaksa sille tasolle nousta. "Ministeriöstä on välitetty viesti, että osaamiskeskusten olisi pyrittävä verkostoitumaan myös kansainvälisesti. Tämä tavoite lyödään lukkoon lähiviikkoina."
Maassa kuitenkin on osaamiskeskusten välissä isoja valkeita läiskiä. Verkoston tihentämiseksi Manninen suosittaa multipolistoiminnan yhdistämistä osaamis- ja aluekeskuksiin, mikä tihentäisi alueellista vaikuttavuutta. Alueellisen kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet ovat ministeriövaliokunnan käsittelyssä joulukuun alussa, minkä jälkeen asia menee valtioneuvostolle.
Koheesioraportti antaa raamit
Aluepolitiikan näkymät EU:n sisällä ovat Mannisen mukaan perusasioiltaan selvillä lähiviikkoina, kun komissio antaa kolmannen koheesioraportin. Komissio on Mannisen mukaan edelleen tiukkana, että tavoite 1-ohjelmaan pääsevät vain alueet, joilla bruttokansantuote ei ylitä 75 prosenttia unionin keskitasosta. Tästä kriteeristä ei kuitenkaan ole Suomen avuksi varsinkaan uusien jäsenten liittymisen jälkeen.
Suomen vääntövarreksi syrjäseutujen eritysaseman puolesta on jäänyt liittymissopimuksen pykälä erittäin harvaan asuttujen alueiden tuesta, minkä senkin juridinen peruste on Mannisen mukaan katkennut.
Asiaa joudutaan veivaamaan vielä pitkään ja lopullisen pisteen Manninen arvioi löytyvän vasta Suomen puheenjohtajakaudella 2006.
Ruotsi ajaa huomattavana nettomaksajana kokonaisrahoituspotin pudottamista, mikä merkitsisi sen pohjoisosan Norrbottenin jäämistä nykyistä pienemmän tuen piiriin. "Jos Norrbottenin tuki säilyy, siinä länsinaapuri pääsee kyllä Suomen siivellä", Manninen kuvailee.