Osaamiskeskusten on puhallettava jatkossa entistä enemmän yhteen hiileen. Yksittäisillä kaupunkilähtöisillä ohjelmilla ei ole edellytyksiä nousta globaaleiksi ohjelmiksi.
Suomalaisten osaamiskeskusten on pystyttävä kansainvälistymään paljon nykyistä vahvemmin. Näin todetaan juuri ilmestyneessä suomalaisten osaamiskeskusten kansainvälistymisstrategiassa. Strategiaa ovat olleet laatimassa Martti Launonen ja Pauliina Pikkujämsä Technopolis Oyj:stä.
Strategian mukaan suurin haaste on linjata keskusten kansainvälisen yhteistyön tavoitteet, jotka eivät nykyisellään vastaa keskusten operatiivista toimintaa.
Keskusten kansainvälinen yhteistyö on vielä vajavaisella tasolla. Yhteiset hankkeet tai ohjelmat puuttuvat tai toiminta on muuten hajanaista. Alueet eivät ole asettaneet varsinaisia kansainvälistymistavoitteita, vaikka siitä puhutaankin mielellään.
Syy toiminnan hajanaisuuteen voi olla myös alueiden kilpailu osaamiskeskusohjelman rahoituksesta. Viime aikoina on ollut nähtävissä, että teknologiakeskusverkosto tiivistyy Suomessakin.
Launosen mukaan asiat alkavat olla hyvällä mallilla sikäli, että nykyisille Tekesin painopistealueille sekä teknologian että sovellusten puolella kannattaa rakentaa teknologiakeskusten kansainvälistymistä.
"Nyt tämä alkaa ensimmäisen kerran osumaan yhteen", Launonen sanoo. Hänen mukaansa hyvää on myös se, että tulevaisuudessa on käytettävissä aika hyviä rahoitusinstrumentteja, jos tällä pohjalla edetään.
Kaiken tavoitteeksi kansainvälisyys
Osaamiskeskustoiminta on ollut alueista lähtevää ja kansallisella tasolla aika hajanaista. Kansainvälisyyteen tähtäävät yleiset ohjelmat ovat puuttuneet, Launonen sanoo. Kansainvälisyyden pitäisi kuitenkin olla kaiken toiminnan tavoitteena, suorasti tai epäsuorasti.
"Kun aletaan rakentamaan kansainvälisiä ohjelmia, se pakottaa yhteisiin ohjelmiin miettimään, mikä on suurempi volyymi, jolla pyritään Suomesta toimimaan ulospäin."
Strategiaselvityksessä katsotaan puutteeksi myös se, että ulkomaisten yritysten, asiantuntijoiden ja sijoitusten houkuttelua Suomeen ei ole kirjattu kaikkien osaamis- ja teknologiakeskusten kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Keskusten yhteistyö asiassa on myös vähäistä.
Suomeen ei kohdistu investointeja, vaikka Suomi on hyvä tuotekehitysympäristö.
"Suurten kaupunkien puitteissa on aloitettu yhteystyötä, ja sitä tarvitaan lisää. Se on seuraava haaste", Launonen sanoo.
Ulkomailla yhteistyökumppanina pitää olla teknologiakeskusten verkostot. Vastaavia osaamiskeskusohjelmia ei ulkomailla ole, mutta teknologiakeskuksilla on omat verkkonsa.
Suomessa on 22 osaamiskeskusta, joiden toimintaa koordinoi sisäministeriö.