Omaan osaamiseen on Oulussa aina luotettu menestyksekkäästi ja niin täytyy tehdä vastakin, mutta menestyksen vauhdittamiseen tarvitaan osaajia myös maailmalta. Heille on pidettävä ovet auki.
Suorat yhteydet ulkomaille ovat olleet Oulun elinkeinoelämän tavaramerkki vuosisatojen ajan, mutta juuri siltä osin ajan haasteisiin vastaaminen on viime vuosina takellellut. Kalevan tietoiskussa viime tiistaina pulpahteli esiin runsaasti käyttökelpoisia ideoita oululaisen markkinoinnin ja kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
Useissa puheenvuoroissa muistutettiin, että USA, Intia ja Kiina ovat kaukana, kun taas muut Pohjoismaat, Venäjä ja Baltian maat sijaitsevat naapurissa. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei kannata ainakaan unohtaa.
Lisäksi yhdentyvä Eurooppa on tarjoamassa meille monikielisen ja -kulttuurisen etupihan, huomautti Oulun yliopiston markkinoinnin professori Kimmo Alajoutsijärvi. Sen ymmärtämisessä riittää tosin vielä tekemistä. Oulussa ulkomaalaisten osuus asiantuntija- ja päällikkötehtävissä on kovin vähäistä. Alajoutsijärvi oli varmasti oikeassa muistuttaessaan, että kansainvälistä liiketoimintaosaamista ei voi kunnolla oppia kirjoista lukemalla, vaan osaaminen on hankittava työn kautta. Teoriaa työkseen opettavana hän varmasti tiesi puhuvansa erityisen tärkeästä asiasta.
Omaa osaamista kannattaa aina täydentää turhia arkailematta. Samalla aukeaa monia uusia, usein korvaamattoman tärkeitä näköaloja maailmalle. Aina ei vain ole tarjolla valmiita osaajia. Siksi olisi tärkeää, että myös Oulun yliopistoon tulisi yhä runsaammin ulkomaisia opiskelijoita. Osa heistä jää ainakin joksikin aikaa työskentelemään opiskelupaikkakunnalleen, jotkut pysyvästikin.
Osaavien ihmisten tänne tulon joustavoittamista painotti myös NetHawk Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Oukka. Olisi todella tärkeää pystyä helpottamaan työhön tulevien osaajien työlupien ja viisumien saantia. Paljon olisi voitettu, jos niitä hoidettaisiin keskitetysti, samalla myös neuvontaa jakaen.
Tietoiskuun osallistuneet olivat hieman erimielisiä siitä, pitäisikö tänne korkeakouluoppiin tulevilta periä lukukausimaksuja. EU-maista tuleville opiskelu yliopistoissa on jatkossakin ilmaista, mutta muualta kotoisin oleville lukukausimaksuja voi ajatella. Onhan mahdollista muistuttaa, että kaupungista löytyy opiskelun oheen työtilaisuuksia, jolloin opiskelusta ei lopulta koidu taloudellista rasitetta.
Hyöty kokemuksista pätee myös käänteisesti. Pohjoissuomalaisten nuorten kannatta aina mahdollisuuden tullen piipahtaa ulkomailla oppia saamassa ja varmasti myös työelämään osallistumassa. Kotiin palaavalle tarttuu matkalta paljon hyödynnettävää.
Oulun vahvuuksiin kuuluu sentään asiantuntijoiden mukaan se, että kaupungissa perinteisesti arvostetaan yrittäjyyttä. Kateuskaan ei vaivaa yhtä raskaasti kuin monilla muilla suomalaisilla paikkakunnilla. Silti moni yrittäjän edellytykset täyttävä nuori ihminen havittelee helpompaa ja riskittömämpää elämää. Palkkatyön teon arvellaan tarjoavan muun muassa enemmän mahdollisuuksia viettää sen vastapainona leppoisaa vapaa-aikaa.
Nuoria onkin syytä määrätietoisesti kannustaa yrittäjiksi. Esimerkit puhuvat usein puolestaan. Monet ennakkoluulottomat, usein jopa yksinkertaisilta vaikuttavat ideat ovat vetäneet yrityksen vauhdikkaaseen kasvuun.