Suomessa oli joulukuun lopulla 295 000 työtöntä työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja samaan aikaan noin 40 000. Tästä huolimatta osaajapula on totta niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Investoinnit matkailuun sekä teollisuuteen synnyttävät työntekijätarvetta myös keskuksien ulkopuolella.
Yrittäjien eläköityminen on myös fakta. Uusia yrittäjiä omistajavaihdoksien myötä tarvitaan koko Suomeen.
Maamme koulutuspaikat ovat keskittyneet maakuntakeskuksiin tai jopa valtakunnallisesti. Vaikkapa Pohjois-Suomelle tärkeää meijerialan koulutusta tarjotaan vain Hämeenlinnassa. Yritykset harvaan asutulla maaseudulla kouluttavat yhä enemmän työntekijänsä itse tai hankkivat osaamista ulkomailta. Koulutuksen keskittyminen vaikuttaa myös muuttoliikkeeseen.
Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikka robotisaatio osin korvaakin käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin heille.
Eniten työttömiä työnhakijoita määrällisesti oli joulukuun lopussa Uudellamaalla noin 81 000, joista Helsingissä 35 500. Pohjois-Pohjanmaalla 23 900, joista Oulussa noin 13 700. Lapissa 11 000 työtöntä työnhakijaa, joista Rovaniemellä 3 800. Kainuussa puolestaan 4 600, joista Kajaanissa lähes 2000.
Avoimia työpaikkoja oli määrällisesti eniten Uudellamaalla, missä 11 900. Pohjois-Pohjanmaalla avoinna oli 2 500 työpaikka, Lapissa 1 500 ja Kainuussa 430. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa avoinna 78 300 työpaikkaa, mikä on 9 900 enemmän kuin vuosi sitten.
Tiedän työni kautta, että kaikki työpaikat eivät tule työvoimahallinnolle tiedoksi. Niitä ei enää viitsitä ilmoittaa avoimeksi, koska työnhakijoita ei ole löytynyt. Varsinkin kasvuhaluiset pk-yritykset kärsivät kyselyiden mukaan osaavasta työvoimasta.
Myös alat, joihin ei vaadita koulutusta, kertovat rekrytointivaikeuksista.
Kaupungeissa on määrällisesti paljon työttömiä, joiden osaaminen tulisi maaseudulla tarpeeseen. Tästä hyötyisi koko Suomen kilpailukyky. Myös maakuntien sisällä tulisi voimakkaammin edistää osaajien liikkuvuutta. Koulutuksen perässä muuttaneille nuorille tulee tarjota aitona vaihtoehtona työtä ja tulevaisuutta maakunnan maaseutualueilla. Myös maaseutukuntien tulee huomioida tämä omissa päätöksissään.
Pohjois-Pohjanmaan maakunta on nuorten maakunta. Tilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on kuitenkin menettänyt nettomuuttona 25–29-vuotiaita noin 2 800 henkilöä vuosina 2000–2015 erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Lapista ja Kainuusta maakunta sen sijaan saa nuoria muuttajia. Toki pätevyyden hakeminen muualta ei ole ongelma, jos veri vetää takaisin kotiseudulle myöhemmin töihin. Syyskuun lopussa Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3 800. Oulussa heistä lähes 2 400.
Oulun seutu ja Kainuun, Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan harvaan asutut alueet voisivat löytää luontevan yhteistyön teemaan liittyen. Tärkeää on pitää osaajat alueella ja ehkäistä nuorten laajamittainen poismuutto muualle. Työn, toimeentulon ja uuden yrittäjyyden mahdollisuudet voivat sijaita myös maaseudulla.
Nuorten työhön ohjaamisen näkökulmasta on tärkeää, että työllistämispalveluissa tunnetaan koko maakunnan työtarjonta ja uskalletaan ehdottaa työn vastaanottamista myös maakunnan harvemmin asutuilta alueilta. Osa nuorista ei ole välttämättä koskaan käynyt maakunnan pienemmissä kunnissa. Tutustuminen on uravalintojen kannalta tärkeää ja siksi myös yritysten ja julkisyhteisöjen kannattaa olla rekrytoinnissa aktiivisia ajoissa.
Osaajien liikkuvuutta maaseudulle voitaisiin edistää. Harvaan asutun maaseudun strategiassa 2017–2020 esitetään, että selvitetään mahdollisuus verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana.
Liikkuvuusavustusta voidaan jo nykyisellään maksaa yli kaksi kuukautta kestävään työhön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli kolme tuntia (osa-aikatyössä kaksi tuntia). Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos muuttaa työn takia.
Liikkuvuusavustuksen ongelma on, että se maksetaan takautuvasti. Monella nuorella rahat ovat tiukassa, ja se voi rajoittaa liikkumista työn perässä. Avustuksesta osa kannattaisi muuttaa ennakkoon maksettavaksi. Lisäksi kannattaisi tarkastella liikkuvuusavustuksen rajoitusta matka-ajan suhteen muuttotilanteessa.
Koko Suomen kilpailukyky hyötyy siitä, että osaajat liikkuvat. Täytyy vain muistaa, että liikettä tulee olla myös etelästä pohjoiseen ja kaupungeista maaseudulle. Pelkkä keskittymiskehitys ei tuota yhtä hyviä tuloksia.
Kirjoittaja Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.