Työvoimapula on noussut jo merkittäväksi kasvun esteeksi eräillä aloilla. Isoin mullistus on kuitenkin edessä vasta muutamien vuosien päästä, jolloin suuret ikäluokat alkavat vyöryä joukoittain eläkkeelle. Nuorille osaajille on yhä enemmän kysyntää, mutta lähinnä vain kasvukeskuksissa.
Tutkimuspäällikkö Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) sanoo, että työpaikkojen ja sitä kautta väestön keskittyminen näyttää jatkuvan. Nuoret ja koulutetut lähtevät työn perään ja kuihtuvalle maaseudulle jäävät vanhat ja puutteellisesti koulutetut.
"Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. Huoli työvoiman riittävyydestä on suuri, kun väestön määrä kääntyy laskuun 2020-luvulla. Isoin muutos nykytilanteeseen on alle 20-vuotiaiden määrän lasku ja eläkeikäisten määrän voimakas kasvu."
Piekkola laajentaa käsitystä suurista ikäluokista aina 1960-luvun alkupuolella syntyviin saakka. Suurimmista, vuosina 1946-1949 syntyneistä ikäluokista merkittävä osa muutti Ruotsiin.
Oma väki ei riitä
Etlassa arvioidaan, ettei eläkkeelle jäännin myöhentyminen lisää kansantaloudessa tehtävien työtuntien määrää toivotulla tavalla. Viimeisinä työvuosina kun todennäköisesti tehdään lyhyttä työpäivää ja pidetään pitkiä lomia.
Samalla kun nuorten ja koulutettujen työntekijöiden valinnanvara työpaikkojen suhteen kasvaa, lisääntyy myös tekemisen taakka. Tehokkuutta vaaditaan lisää. "Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen entistä paremmin on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme väestön kasvavan. Nuoret pitää saada innostumaan perhe-elämästä ja vanhat jaksamaan vielä yli 60-vuotiaina", Piekkola tähdentää.
Suomen väkiluku kasvaa maahanmuuttoliikkeen kautta nettona nykyisin noin 10 000 ihmisellä vuodessa. Piekkolan mukaan määrän pitäisi olla ainakin 15 000. Jatkossa työvoiman saanti etenkin lähialueilta vaikeutuu, sillä työvoimapula pahenee myös Itä-Euroopassa.
Elinkeinoelämän keskusliiton talouspoliittisen osaston johtaja Jussi Mustonen sanoo, että työvoimapula on jo nyt selvä este tuotannon kasvulle. "Huippuosaajat voivat tietenkin aina valita työpaikkansa, mutta yhä suurempi pula on myös monenlaisista kädentaitajista. Kaikista ei todellakaan tarvitse kouluttaa maistereita. Ja maahanmuuttajiakin tarvitaan."
Metalli vetää vielä
Kajaanin Otanmäessä toimivan Talgon tehtaalla valmistettiin aikaisemmin pelkästään junanvaunuja. Nyt yhä suurempi osa 400 rautakourasta tekee erilaisia konepajatöitä. Murros muhii myös henkilökunnan ikärakenteessa. "Keski-ikä on nyt vasta 43 vuotta, mutta jo kymmenen vuoden päästä lähes sata nykyisistä työntekijöistä saattaa olla eläkkeellä. Meitä kiinnostaa suuresti, mistä löydämme tulevat tekijät", sanoo tehtaanjohtaja Esko Kaappola.
"Toistaiseksi olemme saaneet palkatuiksi yllättävän hyvin nuoria osaajia. 15 ihmiselle on juuri hitsaajakurssi pidetty ja toinen samansuuruinen joukko on parhaillaan koulutuksessa. Ilahduttavaa on ollut, että kyselyjä töistä on tullut Etelä-Suomestakin."
Talgo on tutkinut myös mahdollisuutta värvätä väkeä ulkomailta. Kilpailuun työvoimasta on varauduttava. "Nuorille on luotava alasta oikea kuva. Ei tämä ole likaista ja raskasta työtä. Tietokoneiden ja robottien kanssa täälläkin pelataan. Eivätkä ne vie työpaikkoja, vaan tuovat", Kaappola sanoo.