Osa ret­kei­li­jöis­tä uus­avut­to­mia

Vaikka retkeilyn suosio on viime vuosina kasvanut, ei eksymisten määrä ole juurikaan noussut. Avuttomuutta suomalaisilla metsään menijöillä osalla kuitenkin jo on. Maastoa ja ilmansuuntia ei osata välttämättä lukea ollenkaan ja tekniikkaan luotetaan liikaa.

Siilinjärveläisillä Helvi ja Hannu Hiltusella ei ollut pelkoa eksymisestä, kun he lähtivät kiertämään merkittyä Pientä Karhunkierrosta Juumasta.
Siilinjärveläisillä Helvi ja Hannu Hiltusella ei ollut pelkoa eksymisestä, kun he lähtivät kiertämään merkittyä Pientä Karhunkierrosta Juumasta.
Kuva: Hentilä Anne

Vaikka retkeilyn suosio on viime vuosina kasvanut, ei eksymisten määrä ole juurikaan noussut. Avuttomuutta suomalaisilla metsään menijöillä osalla kuitenkin jo on. Maastoa ja ilmansuuntia ei osata välttämättä lukea ollenkaan. Tekniset apuvälineet luovat liikaa turvallisuuden tunnetta ja samalla kynnys hälyttää apua on madaltunut.

"Meille ei sellaista viestiä ole tullut, että eksymisten määrä olisi kasvanut. Retkeilyn suosio on kasvanut, mutta se on tehnyt sitä maastoon merkityillä reiteillä", kertoi ulkoilupäällikkö MattiHirvonen Suomen Ladusta.

Hirvosen mukaan nyt luotetaan ehkä liikaakin nykytekniikkaan eli matkapuhelimeen ja paikantimeen. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Koilliskairassa on paljon katvealueita puhelinverkossa.

Halonen arvelee myös kynnyksen hälyttää apua laskeneen. Metsään mennään, kun luotetaan siihen, että apua voidaan hälyttää ja Aslak tulee hakemaan. "On tuudittauduttu siihen, että ei tarvitse osata lukea karttaa ja käyttää luonnon merkkejä suunnistamisessa, kun apua voidaan soittaa heti. Tämä varmaan rassaa jonkun verran pelastuslaitoksia."

Hirvonen ei halua pelotella ihmisiä eksymisellä, mutta hän toivoo enemmän perehtymistä maastoon ja järjen käyttöä. Tekniset apulaitteet ovat hyviä ja tuovat helpotusta kulkemiseen. "Paikannuslaitteet ovat hyviä, mutta pelkästään niiden varassa ei saisi olla, vaan kartta ja kompassi myös mukaan."



Kuusamossa
ei vielä eksyneitä


Kuusamossa ei tälle vuodelle ole tapahtunut yhtään eksymisiä. Lähinnä marjastajia joudutaan joskus hakemaan.

"Kun ottaa huomioon, miten paljon retkeilijöitä Kuusamossa käy, harvoin kuitenkaan kukaan eksyy", kertoo komisario Kari Karppinen Kuusamon poliisista.

Karppisen mukaan suomalaiset osaavat vielä kulkea metsässä melko hyvin. "Ne, joilla on tapana metsissä liikkua, osaavat siellä suunnistaa. Tietysti on eri asia sillä, joka on kulkenut vain kaupungin lenkkipoluilla."

Vaikka useimmilla on matkapuhelin mukana, on tärkeää kertoa omaisille, mihin päin menee ja kauanko aikoo olla.

"Usein vaikeutena on se, että meillä ei ole hajuakaan, mistä päin etsintä aloittaa. Sään mukainen varustus päälle ja mahdollinen sadekin on hyvä huomioida. Puhelimessa on oltava virtaa tarpeeksi."



Tulitikut kannattaa
ottaa mukaan taskuun


Jos sitten huomaa olevansa täysin eksyksissä, ei pitäisi hätääntyä ja lähteä päättömästi kulkemaan. Se vaikeuttaa etsijöidenkin työtä. Tulen tekeminen auttaa etsijöitä ja myös lämmittää ja siksikin tulitikut on hyvä olla mukana.

Sodankylässä eksymisiä tapahtuu vuosittain. "Yleensä on lähdetty marjaan tai vaeltamaan ja jouduttu sitten hukkaan. Kaikki on löydetty saman vuorokauden aikana. Laajemmassa etsinnässä otamme apua varuskunnasta. Myös pelastushelikopteri Aslak otetaan etsintöihin tarvittaessa mukaan ja kynnys sen käyttämiseen on matala", kertoi vanhempi konstaapeli Heli Jensen Sodankylän poliisista.

Sodankylässä on laajoja erämaita ja siellä eksymisiä on tälle vuodelle ollut jo 11. Kyse on marjastajista, retkeilijöistä, metsästäjistä ja hiihtäjistä. Yleensä on käynyt niin, että vaeltaja on poikennut reitiltä tai eronnut seurueestaan tai että marjastaja on eksynyt lähimaastoon.

Ilmoita asiavirheestä