Tänään palmusunnuntaina ovat liikkeellä pääsiäisnoidiksi pukeutuneet virpojat, jotka käyvät kotiovilla toivottamassa onnea ja terveyttä. Nykyinen tapa on yhdistelmä karjalaista siunaamisperinnettä ja länsisuomalaista pikkunoitien kiertelyä.
Noitaperinteeseen voi törmätä kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, jos ensi viikon pääsiäispyhinä liikkuu Pohjanmaan suunnalla. Siellä pikkutrullit lähtevät kierrokselleen vasta pitkäperjantain jälkeisenä lankalauantaina.
Ammoin Pohjanmaalla trullit olivat kateellisia ja halusivat vahingoittaa naapurinsa karjaonnea.
Karjalaisessa perinteessä nuoret nousivat varhain palmusunnuntaina herättämään sukulaisiaan ja naapureitaan.
Pääsisäisnoidaksi pukeutumisen traditio saapui 1910–20-luvuilla Ruotsista Pohjanmaan rannikolle. 1930-luvulla se levisi Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Pääsiäisperinteet ovat paikoin risteytyneet siten, että trullit myös virpovat.
Palmusunnuntain nimi juontuu puolestaan kristinuskosta: kansa levitti Jerusalemiin ratsastavan Jeesuksen eteen vaatteita ja palmunlehviä.