Bryssel Euroopan unionissa on luotu säännöstö ja korvausjärjestelmä, joilla pyritään estämään komissaarien ja korkeiden virkamiesten houkutus mennä alan töihin hyödyntämään välittömästi unionissa saatuja tietoja yksityispuolelle. EY-tuomareiden kohdalla halutaan estää eturistiriitojen syntyminen muun muassa valtion kanssa. Sen vuoksi EU:ssa maksetaan komissaareille ja tuomioistuinten tuomareille siirtymäajan palkkaa kolmen vuoden ajan.
Lojaalisuudesta unionia kohtaan he saavat 40-65 prosenttia palkasta riippuen palveluajan pituudesta. Uuden palkan ohella EU:sta tuleva korvaus ei kuitenkaan saa ylittää aikaisemmin EU:ssa nautittua palkkaa. Kolmen vuoden korvausta on maksettu jo vuosikymmenien ajan.
Vastikään Ruotsssa syntyi kohu, kun uusi kehitys- ja yhteistyöministeri Jan O. Karlssonin saama korvaus tuli julkisuuteen. Koska EU:sta tulevasta korvauksesta ei voi luopua, hän luopui ministerinpalkasta. Karlsson toimi aikaisemmin EY:n tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajana.
Suomea EY:n tuomioistuimessa edustanut, korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Leif Sevón on tällä hetkellä ainoa suomalainen, joka nauttii vastaavasta tulonlisästä. Sevon saa runsaat 8 000 euroa korkeimman oikeuden presidentin palkan lisäksi.
Bangemann-kohun jälkeen tiukennuksia
Edellisen komission teollisuuskomissaari Martin Bangemann aiheutti selkkauksen kesällä 1999, kun hän lähti komission kaaduttua espanjalaisen teleyhtiön Telefonican palvelukseen. Pesti loppui lyhyeen, kun jäsenmaat uhkasivat viedä hänet oikeuteen. Telefonica ei loppujen lopuksi ottanut Bangemannia töihin syntyneen kohun seurauksena.
Bangemann oli siirtymässä juuri alalle, josta hän oli ollut vastuussa komissiossa. Bangemann yritti vakuuttaa, ettei hän olisi käyttänyt tietojaan hyväksi espanjalaisyrityksessä.
Komissaarin edellytettiin osoittavan kunniallisuutta ja pidättyvyyttä ottaessaan vastaan töitä komissaarikauden jälkeen. Bangemannia ei voinut erottaa, koska komissio oli kaatunut, mutta jäsenmaat pistivät hänet loppuajaksi pakkolomalle. Bangemannin tapauksen jälkeen sääntöjä tiukennettiin myöhemmin vuonna 2000 hyväksytyssä Nizzan sopimuksessa.
Vuoden "viilentely" vähentää tietomäärää
Vuoden 1999 syksyllä nimitetyn uuden komission jäsenet antoivat julistuksen, jossa ne jo sitoutuivat olemaan siirtymättä oman alansa töihin vähintään vuoden ajan. Tarkoitus on, ettei vuoden aikana edes neuvoteltaisi uusista työpaikoista. Periaatteena on riippumattomuus. Ns. viilentelyjakson aikana komissaari menettää jo näppituntuman komission sisällä käsiteltäviin ajankohtaisiin aiheisiin.
Yrityskomissaari Erkki Liikasen salkku on laaja. Hän vastaa muun muassa telealasta, bioteknologiasta, telakoista, yrityspolitiikasta ja lääketeollisuudesta. Se estää häntä ottamasta komissaarikauden jälkeisen vuoden aikana töitä lukemattomissa erilaisissa yrityksissä.
"Olen nyt keskittynyt tähän työkauteen, enkä suunnittele tulevia töitä. En tiedä mitä tulen saamaan korvauksena, enkä ole kehdannut kysyä. Sen ehtii sitten, kun kausi päättyy. Kaikkia sääntöjä noudatetaan", Liikanen korostaa.
Lojaalisuuden säilyttämisellä on tarkoitus estää komissiossa saavutettujen tietojen käyttö tulevan työpaikan hyväksi. Se ei olisi tasapuolista kaikkia muita yrityksiä tai yhteisöjä kohtaan.
Tuomarit eivät voi puolestaan siirtyä esimerkiksi valtion leipiin, koska silloin syntyisi eturistiriita EY:n tuomioistuimen ja valtion välillä. EY-tuomioistuimessahan ajetaan muun muassa komission tai yksittäisten henkilöiden ajamia kanteita jäsenvaltiota vastaan.