Kaikki seurakunnat eivät ole vielä inventoineet esineistöään. Kirkkohallitus on antanut seurakunnille tehtäväksi listata käyttöesineensä, taideteokset, kirkkotekstiilit ja muut kirkon kiinteään sisustukseen kuuluvat kohteet.
Seurakunnissa on säilynyt muun muassa keskiaikaisia veistoksia ja kirkkotekstiileitä. Kirkkohallituksen museoalan tutkija Nina Lempa arvioi, että kirkkojen varastoissa ja tapuleissa makaa vieläkin arvokasta esineistöä.
"Toivottavasti seurakunnat heräisivät ja kiinnittäisivät huomiota inventointiin. Seurakunnat omistavat meidän kansallista kulttuuriomaisuuttamme, joka on samalla seurakunnan käyttöesineistöä."
Oulussa vanhan esineistön inventointi päättyi kolme vuotta sitten. Oulun seurakuntien inventoinnin tehnyt Kirsi Schali kertoo työn jatkuvan osittain edelleen, koska uusia kirkkoja ja uutta esineistöä tulee koko ajan lisää. Inventoinnissa löytyi monia unohdettuja tavaroita.
"Intiön hautausmaan keltaisen ladon vintiltä löytyi 1800-luvun pienet ruumisvaunut. Myös erilaisia kynttilänjalkoja 1800-luvulta löytyi kirkkojen kellotapuleista", Schali kertoo hukatuista aarteista.
Myös uudemmat taideteokset kuuluvat kirkkojen kulttuuriperintöön."Kirkkoesineistö ei ole vuosisatojen kuluessa paljonkaan muuttunut, koska esineiden käyttötarkoitus on pysynyt samana", Nina Lempa kertoo.Yleensä ehtoollisvälineet on valmistettu jalometallista, nykyään jo teräksestäkin.
Oulun tuomiokirkossa 1880-luvun tarkka-ampujapataljoonan ehtoollismaljat ovat käytössä edelleen. Tuomiokirkon arvokkaimpana taideteoksena pidetään Suomen vanhinta öljyvärimaalausta, Johannes Messeniuksen muotokuvaa. Vuoden 1822 palossa säästyneen muotokuvan maalasi todennäköisesti Cornelius Arendtz vuonna 1611.
Tuomiokirkon vanhimmat messukasakat, kattokruunut ja lampetit ovat 1700-luvulta. Arvokasta kulttuuriperintöä on löytynyt myös esimerkiksi Oulujoen kirkosta. Tyypillistä on, että vanhoja esineitä on siirretty kirkoista pappiloihin ja muihin tiloihin.
Kirkoista on myös varastettu arvokasta tavaraa. Oulun tuomiokirkon vahtimestari Markku Sirviö muistelee 1970-luvulla sattunutta välikohtausta.
"Varas vei täältä 1700-luvulta peräisin olevat messukasukat. Varas onneksi huomasi myöhemmin, ettei hänellä ole kasukoille mitään käyttöä, koska ohikulkija löysi ne jonkin ajan päästä roskalaatikosta Kempeleestä ja saimme ne takaisin." Vaikka 1980-luvulla kirkkoon asennettiin hälytyslaitteet ja valvontamonitorit, esineitä on vielä silloin tällöin hävinnyt.
"Yksi pyhäaamu katsoin monitoreista, kun reppuselkäinen tyttö oli alttarilla rukoilemassa. Vähän mietin, että millähän asialla hän täällä on. Myöhemmin huomasin, että alttarilta oli hävinnyt kaksi pikaria", Sirviö kertoo ja arvioi pikareiden olleen arvoltaan muutamia kymmeniä euroja.
Katso myös kuvat kirkkojen arvoesineistä.