Oulu Oulun vuokrakerrostalot ovat melko hyvässä kunnossa. Sen sijaan omistusasuntojen kuntokirjo, varsinkin itse kiinteistöjen, on melkoinen.
Asunto-osakeyhtiöissä remonttia hidastaa omistuksen jakaantuminen ja se, että korjausten aloitus edellyttää vähintään enemmistöpäätöstä. Vuokra-asunnoissa rahoitus järjestyy nopeammin ja remontit etenevät.
"Asunto-osakeyhtiöiden on helppo siirtää kunnossapitoa, kun budjetit ovat tiukkoja. Muutaman vuoden lykkäys ei vielä näy, mutta kun se tulee tavaksi, korjausvelkaa muodostuu ja vauriot voivat aiheuttaa asumishaittoja", toteaa erikoistutkija Martti Hekkanen VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastolta.
Oulussa on noin 2 000 asunto-osakeyhtiötä. Noin puolet on rivitaloyhtiöitä, samoin osasta yhtiöistä löytyy myös liiketilaa.
Omistusasunnot
sisältä kunnossa
Kattavia selvityksiä kaupungin kerrostaloasuntojen kunnosta ei ole, mutta muun muassa VTT on tehnyt kuntokartoituksia. 1960-luvulla ja sitä ennen rakennetut betonirunkoiset kerrostalot ovat rakenteiltaan kunnossa, mutta viemäröinti-, vesi- ja lämmitysjärjestelmät ovat monissa uusimatta. 1970-luvun elementtitaloissa ongelmat ovat usein rakenteellisia, samoin tekniset järjestelmät alkavat vanhentua.
Martti Hekkasen mukaan suurimman ongelman muodostavat julkisivut parvekkeineen.
"Noin puolet kerrostaloista on siinä tilanteessa, että julkisivukorjauksia tarvitaan nopeasti."
Toinen ongelma piilee ilmanvaihtojärjestelmissä, jotka on alun perinkin rakennettu siten, ettei korvausilman sisäänottoa ole. Määräys korvausilman sisäänotosta tuli pakolliseksi vasta vuonna 1987, joten modernisoitavia järjestelmiä riittää uudehkoissakin taloissa.
Useissa taloissa myös lämmöntuottolaitteiden uusiminen on ajankohtaista. Vesikatot on monissa rakennuksissa jo kertaalleen korjattu, luettelee Hekkanen ja huomauttaa, että sisältä omistusasunnot ovat pääsääntöisesti "kivassa kunnossa".
Energia-avustus
hakuun keväällä
Kerrostaloasuntojen korjauksiin voi anoa avustusta kunnalta. Valtion asuntorahasto (ARA) on varannut kuluvana vuonna 35 miljoonaa euroa erilaisiin korjausavustuksiin ja lisäksi uusiin energia-avustuksiin 15 miljoonaa euroa. Energia-avustuksilla parannetaan muun muassa talojen lämmöneristystä sekä uusitaan tai korjataan ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.
Toimistoarkkitehti Tuomo Ikävalko ARA:sta kertoo, että energia-avustuksen tarkemmat myöntämisperusteet säädetään vielä asetuksella, jonka jälkeen kuntiin lähetetään myös ohjeet.
"Ne tulevat kevään aikana ja avustukset hakuun samalla tavalla kuin muutkin korjausavustukset, yleensä huhtikuussa", toteaa Ikävalko ja uskoo mutu-tuntuman perusteella, että rahoille on kysyntää.
Myös erikoistutkija Martti Hekkanen toteaa, että jos kylmät talvet jatkuvat ja energian hinta nousee, korjausrakentaminenkin vilkastuu siten, että nimenomaan energiatehokkuus otetaan huomioon.
"Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet lisäävät asumismukavuutta, joten niistä päättäminen kannattaa taloyhtiöissä ajoittaa pakkaskausille", hän vinkkaa.
Oulun kaupungin arkkitehti Leena Olsbo-Rusanen laskee, että viime vuonna korjausavustushakemuksen jätti Oulun kaupungin tontti- ja asumispalveluihin 288 taloyhtiötä. Avustusta myönnettiin yhteensä noin 730 000 euroa. Summalla korjattiin vajaat 5 000 asuntoa ja runsaaseen 6 100 asuntoon tehtiin muun muassa kuntoarvioita ja erilaisia suunnittelutöitä.
Vuonna 2001 avustuksia myönnettiin 242 taloyhtiölle noin 830 000 euroa.
Valtion asuntorahasto päättää vuosittain ne lähiöt, jotka kuuluvat korjausavustusten piiriin. Viime vuonna avustusta saattoi hakea Kaukovainiolla, Höyhtyällä, Tuirassa ja Rajakylässä sijaitseviin asunto-osakeyhtiöihin. Tämän vuoden alueita ei ole vielä nimetty, mutta ehtona on, että myös kaupungilla on meneillään alueella omia isoja kehittämistoimia, kuten laajoja katuparannustöitä tai ostoskeskusten korjaamisia.
Energia-avustukselle ei laiteta lähiörajoja vaan se on yleinen ja koskee kaikkia, todetaan ARA:sta.