Televisio ei välttämättä menekään syksyllä pimeäksi, vaikkei siihen heti hanki digiboksia. Osa kaapelitelevisioyhtiöistä välittää joitakin analogisia kanavia jonkin aikaa vielä elokuun viimeisen päivän eli digiaikaan siirtymisen jälkeenkin.
"Kyllä kaikkialla Suomessa kaapeliyhtiöissä jotakin näkyy syksyllä analogisena. Se (tarjonta) vaihtelee kuitenkin yhtiöittäin. Ymmärtääkseni aika yleisesti läpi Suomen näkyy Music Television ja Eurosport", Suomen kaapelitelevisioliiton toimitusjohtaja Jyrki Ojala kuvailee.
Hänen mukaansa tämä johtuu muun muassa siitä, että kaapelitv-yhtiöillä on kanavien kanssa tehtyjä pitkäaikaisia sopimuksia analogisista lähetyksistä. Ne haluavat myös palvella asiakkaitaan, ettei kaikki mene kertarytinällä uusiksi.
Oulun puhelimen osastopäällikön Hannu Riikosen mukaan heidän yhtiönsä ratkaisee analogisten lähetysten kohtalon myöhemmin. "Nyt käydään paljon keskustelua siitä, että sitä (digitaalisuuteen siirtymisen aikarajaa) pitäisi siirtää. Kaapelioperaattorina meillä on valmius jatkaa rajatulla tavalla analogisia lähetyksiä, mikäli tällaisia päätöksiä tulee", hän selittää.
Liian monimutkaista
tai pakonomaista
Valtaosa nykyisin digiboksitta näkyvistä televisiokanavista kuitenkin pimenee. Valtioneuvoston toimiluvalla toimivat valtakunnalliset kanavat lähetetään 31.8. jälkeen vain digitaalisena, joten kaapeliyhtiöidenkin täytyy välittää signaali kuluttajille digimuodossa. Tällaisia kanavia on vajaa 30, muun muassa kaikki Ylen kanavat, MTV3, Subtv, Nelonen, Jim, The Voice ja Urheilukanava.
"Kaikki Digitan verkossa lähetettävät kanavat muuttuvat digitaalisiksi", Liikenne- ja viestintäministeriön digitv:n projektipäällikkö Tauno Äijälä linjaa. Hänen mukaansa kaksi kolmasosaa suomalaisista katselee kyseisiä kanavia digitaalisesti jo nyt. He eivät syksyistä siirtymää edes huomaa.
Lopuille muutos nykyiseen on huomattava. Tilastokeskuksen tuoreimman kuluttajabarometrin mukaan digisovitin puuttuu noin miljoonasta suomalaiskodista. Sovittimen aikoo hankkia seuraavan puolen vuoden aikana 25 prosenttia kotitalouksista, joten näillä näkymin vajaat 400 000 taloutta on ilman sovitinta syksyllä analogisten tv-lähetysten loppuessa.
Tähän on Äijälän mukaan monia syitä. Osa suomalaista pitää sovittimia liian monimutkaisina, osa vastustaa pakonomaista siirtymistä, osa odottelee laitteiden teknistä parantumista ja osa hintojen laskua. Joukkoon mahtuu myös heitä, jotka vankasti uskovat, että digitaalisuuteen siirtymisen aikarajaa siirretään.
Äijälän vakuuttaa, että aikarajasta ei kuitenkaan olla lipsumassa. "Ei siihen ole mitään syytä, olemme nyt hyvässä vauhdissa. Osa jättää hankinnan loppumetreille, oli siirtymisajankohta mikä tahansa".
Ruotsissa digisignaali
muutetaan analogiseksi
Äijälän mukaan Suomi on tällä haavaa hieman Ruotsia jäljessä digitalisoitumisessa. Siellä digitaalilähetyksiin on siirrytty alueittain. Maa on jaettu viiteen lohkoon, joista kolme on jo digitalisoitu. Suomi kuitenkin kaahaa naapurimaan edelle syksyllä.
Maiden digitalisoitumisessa on muitakin eroja. Ruotsissa toistaiseksi vain antennitalouksien täytyy hankkia digisovitin. Kaapeliyhtiöt muuttavat digisignaalin asiakkailleen analogiseksi.
"Suomessa on ajateltu kansalaisten tasavertaisuutta: kaikilla pitää olla yhtäläisesti digisignaali lisäpalveluineen saatavilla", Äijälä selittää.
