Kuhmo Voisiko kokonainen orkesteri olla läänintaiteilija? Tätä pohditaan Oulun läänin taidetoimikunnassa ja Kuhmossa, jossa Sinfonietta Lentua on ollut vuoden verran soittamatta rahapulan takia.
Ajatuksen äiti on Tuulikki Karjalainen, taidetoimikunnan varapuheenjohtaja ja Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja. Karjalaisen mielestä ei ole olennaista, saako orkesteri läänintaiteilijan tittelin, vaan rahoitus. Hänen mukaansa opetusministeriökin on kiinnostunut hankkeesta.
Läänintaiteilijana muu kuin luonnollinen henkilö on jo kokeiltu asia Keski-Suomessa. Siellä yksi läänintaiteilijoista on mediataiteen työryhmä Live Herring.
Päätöksiä
keväällä
Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja Ahti Ahonen sanoo, että läänintaiteilijakysymyksiä ratkotaan kevään aikana.
Vielä on auki, tuleeko yksi vapautuva läänintaiteilijan paikka musiikille ja mahdollisesti Sinfonietta Lentualle.
Ahosen mukaan läänintaitelijan paikalle on paljon ottajia. Esimerkiksi saamelaiskulttuuri havittelee läänintaitelijan paikkaa Oulun läänistä.
"Taidetoimikunta keskustelee siitä, täytetäänkö läänintaiteilijoiden vakansseista yksi syksyllä ja toinen vuoden alusta. Mitään ei ole lyöty lukkoon, vaan kevään aikana ratkaistaan."
Läänintaiteilijan vakansseja on neljä. Lastenkulttuurin vakanssi päättyi ja valokuvauksen päättyy vuoden lopussa. Näyttämötaiteen läänintaitelija jatkaa.
"Jouduimme perustamaan Kainuun kulttuurituottajan läänintaiteilijan vakanssin, koska Kajaani veti tukensa pois ja maakunnallisen kulttuurituottajan pesti olisi loppunut kesken."
Rahaa
menoihin
Sinfonietta Lentuassa lasketaan, että läänintaiteilijan vakanssi riittäisi kattamaan orkesterin pakolliset menot.
Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Matti-Jussi Pollarin mukaan läänintaiteilija on orkesterin rahoitusurakan työnimenä.
"Ihan sama, vaikka olisimme projekti."
Sinfonietta Lentuan konserttia on vaikea järjestää alle 10 000 eurolla, vaikka orkesteri ei kaipaakaan luksusta ja glamouria. Soittajille on maksettu pieni päiväraha.
Nuotteihin menee rahaa, mutta Kuhmo-talo ei kisko vuokraa viimeisen päälle.
Orkesterin rungosta puolet on kuhmolaisia ja kainuulaisia muusikkoja. Toinen puoli soittajistosta tulee Venäjän Karjalasta, Petroskoista.
Petroskoilaiset tulevat esiintymään junalla, ruoka keitetään isolla kattilalla ja majoitutaan matkustajakotiin.
Kainuu
tarvitsee
Matti-Jussi Pollarin mielestä orkesterimusiikkia Kainuussa tarvitaan, vaikka Kuhmossa on kamarimusiikkifestivaali. Sinfonietta Lentua pystyy kouluttamaan musiikkiopistojen oppilaita orkesteriohjelmiston esittämiseen ja tuo myös yleisölle tilaisuuksia kuulla keskeistä orkesterimusiikkia.
Sinfonietta Lentua esittää nykymusiikkiakin ja on kantaesittänyt viisi eri sävellystä. Valtion säveltaideapurahan turvin orkesteri on tilannut lisää: Lauri Sallinen tekee Nälkämaan laulusta orkesterifantasian.
"Idea tuli siitä, kun Suomussalmen konsertin jälkeen eräs rouva tuli kiittämään ja sanoi, että vain Nälkämaan laulu puuttui."
40 soittajan
ryhmä
Sinfonietta Lentua perustettiin vuosituhannen vaihteessa. Kapellimestari Jukka-Pekka Kuuselalla oli suhteita Petroskoihin. Sitä kautta koottiin suomalais-venäläinen noin 40 soittajan orkesteri.
Orkesteri esiintyi ensi kertaa maaherra Eino Siuruaisen uudenvuoden vastaanotolla Kuhmossa vuonna 2000, joten kytkökset lääniin ovat vankat.
Viime vuoden alkuun mennessä Sinfonietta Lentua oli pitänyt 37 konserttia Kuhmossa, muualla Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Savossa ja Venäjän Karjalassa.
Suurimmillaan Sinfonietta Lentua on soittanut yli 60 muusikon voimin yhteistyössä Kaukametsän kamariorkesterin kanssa.