Op­ti­mis­mia pe­rus­tus­lais­ta

Puheenjohtajamaa Irlanti viimeistelee parhaillaan kovalla kiireellä raporttia jäsenmaiden näkökannoista perustuslakineuvotteluihin. Neuvottelut ovat erittäin herkässä vaiheessa, mutta Irlanti on tiettävästi viestittänyt selkeää optimismia.

Puheenjohtajamaa Irlanti viimeistelee parhaillaan kovalla kiireellä raporttia jäsenmaiden näkökannoista perustuslakineuvotteluihin. Neuvottelut ovat erittäin herkässä vaiheessa, mutta Irlanti on tiettävästi viestittänyt selkeää optimismia.

Saksan ja Ranskan johtajat antoivat myös hyvin positiivisia signaaleja tapaamisessaan tiistaina. Liittokansleri Gerhard Schröder ja presidentti Jacques Chirac toivoivat, että perustuslakineuvottelut saataisiin päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä, mieluiten jo Irlannin kesäkuun lopussa päättyvällä puheenjohtajakaudella.

Ranska on kuitenkin tällä hetkellä neuvottelujen kysymysmerkki, koska se ei ole selkeästi ilmoittanut kantaansa eri kysymyksiin, ja se on lähettänyt ristiriitaisia signaaleja.

Irlannin pääministeri Bertie Ahern odottaa saavansa vastauksia maanantaina, kun hän tapaa Chiracin.



Espanja viestitti
kompromissihaluaan


Joulukuussa suurin taisto käytiin jäsenmaiden äänimääristä ministerineuvostojen päätöksenteossa. Sopimus kariutui Saksan, Ranskan, Espanjan ja Puolan erimielisyyksiin.

Espanjan tuleva pääministeri José Luis Rodriguez Zapatero on jo tuonut esille kompromissihalunsa.

Puola näyttää jäävän yksin, koska se ei enää voi ajaa asiaansa yhdessä Espanjan kanssa. Nämä kaksi maat pitivät tiukasti kiinni Nizzassa 2000 voittamastaan äänimäärästä, joka on lähes yhtä suuri kuin suurilla mailla.

Äänimäärissä on suoraan kyse vallasta. Sen vuoksi ratkaisu on kovan taistelun takana. Joulukuun huippukokouksessa oli esillä malli, jonka mukaan päätökseen tarvitaan 50 prosenttia jäsenmaista ja 60 prosenttia väestöstä. Tällä mallilla kolme suurta maata pystyisi kaatamaan jokaisen päätöksen.

Esillä on tällä hetkellä lukuisia erilaisia vaihtoehtoja, mutta tavoitteena on saada pariteetti eli luku olisi sama sekä maiden että väestön osalta. Myös muita matemaattisia malleja on kehitetty.

Suomi kannattaa mallia, jossa luku olisi yli 55 prosenttia, mutta ei yli 62 prosenttia, koska silloin päätöksenteko vaikeutuisi liikaa.

Äänimääräkysymys on Suomellekin tärkein kysymys perustuslakineuvotteluissa, koska kysymys on suoraan vallasta. Kaksoisenemmistö eli jäsenmaiden määrän ja väkiluvun huomioonottaminen vahvistaa Suomen suhteellista osuutta päätöksenteossa.

Äänimäärän lisäksi tärkeimmät avoinna olevat kysymykset ovat komission kokoonpano, parlamentin koko ja ministerineuvostojen puheenjohtajuus. Ne eivät kuitenkaan ratkea lopullisesti ennen taistelua äänimääristä.

Puheenjohtajamaa Irlanti esittää johtopäätöksensä tähänastisista neuvotteluista ensi viikon torstaina alkavassa huippukokouksessa.

Huippukokouksen loppuasiakirjaan tullee maininta, että neuvottelut pyritään saamaan päätökseen joko ennen Euroopan parlamentin toukokuussa pidettäviä vaaleja, ennen Irlannin puheenjohtajakauden loppua kesäkuussa tai vuoden loppuun mennessä.

Irlanti haluaisi ehdottomasti päivämäärän mainittavaksi, koska se olisi silloin puoli voittoa. Välillä ilmassa on pyörinyt jopa vaihtoehto, että unohdetaan koko asia.

Ilmoita asiavirheestä