Tarton rauha vuodelta 1920 varjostaa yhä rajasopimuksen viimeistelyä Viron ja Venäjän välillä. Viron päivälehdet ennakoivat tiistaina, että rajasopimuksen ratifiointi saattaa lykkääntyä yli syksyn kuntavaalien.
Postimees -lehden mukaan kysymysmerkki on kevättalvella oppositioon siirtynyt entinen päähallituspuolue Res Publica, jolla yhdessä oikeistolaisen Isänmaaliiton kanssa on riittävästi voimaa estää rajasopimuksen voimaantulo.
Rajasopimuksen ratifioinnista on määrä äänestää Viron parlamentissa keskiviikkona. Se tarvitsee taakseen 68 ääntä 101-paikkaisessa Viron parlamentissa, riigikogussa. Viron päivälehdet pitävät varmana, että oppositiossa olevan Isänmaaliiton seitsemän edustajaa äänestävät ratifiointia vastaan. Res Publicalla on riigikogussa 28 edustajaa.
Isänmaaliitto hyväksyy rajasopimuksen vain siinä tapauksessa, että sen yhteyteen liitetään maininta Neuvostoliiton laittomasta miehityksestä 1940-1991. Yllättäen maanantaina myös Res Publica ilmoitti tukevansa Isänmaaliiton ehdotusta.
Viron ja Venäjän ulkoministerit allekirjoittivat pitkään valmiina olleet rajasopimukset toukokuussa Moskovassa ilman lisäliitteitä ja mainintaa Tarton rauhasta, johon Viron nykyinenkin itsenäisyys perustuu.
Tarton rauhassa Viro sai Petserin alueen kaakossa ja niin sanotun Viron Inkerinmaan Narvan alueella, mutta menetti ne Neuvostoliitolle 1944. Rajasopimuksen mukaan molemmat alueet jäävät nyt Venäjälle.
Useat kansalaisjärjestöt vastustavat rajasopimusta sen nykyisessä muodossa. Ne aikovat jättää parlamentille keskiviikkona avoimen kirjeen, jossa vaaditaan ratifioinnin keskeyttämistä.
Venäjä on vastustanut jyrkästi lisäasiakirjoja eikä Venäjän duuman uskota vahvistavan sopimuksia, jos Viro tekee omia lisäyksiään jo allekirjoitettuihin papereihin.
Latvian ja Venäjän rajasopimus on yhä allekirjoittamatta liiteasiakirjoista puhjenneen riidan takia.
Baltian maista vain Liettualla on voimassa oleva raja Venäjän kanssa.
