Oppositiopuolueiden edustajat ottivat enimmäkseen varovaisen myönteiset kannat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta syntyneeseen ratkaisuun. Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehti ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.
Perho oli tyytyväinen, että keskusta taipui hyväksymään vakavissa vaikeuksissa sinnitteleville kunnille perälaudan, jonka perusteella kuntajakoa voidaan muuttaa vuoden 2009 alusta.
Perhon mukaan tuloksen arvo punnitaan siinä, pystyvätkö hallituspuolueet jatkossa ajamaan johdonmukaista uudistuslinjaa. -- Mikäli hallituspuolueilla on tämänkin jälkeen erilaiset viestit kuntien tulevaisuudesta esimerkiksi eduskuntavaalikeskusteluissa, on puitelaki epäonnistunut, Perho sanoi kannanotossaan.
Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Minna Sirnö puolestaan totesi, ettei valittu malli kaikilta osin vastaa vasemmistoliiton tavoitteita, se ei selkeytä hallintoa eikä tee sitä avoimemmaksi. Mutta vasemmistoliitossa ollaan tyytyväisiä siihen, että kuntatyöryhmä torjui kuntatyön pakkoulkoistamisen ja turvasi henkilöstön aseman, Sirnö totesi. -- Todellisena vaaranahan oli, että puitelaista olisi tullut palveluiden yksityistämislaki. Nyt kunnat itse päättävät palveluiden tuottamistavoista, Sirnö kiitteli.
Sirnö sanoi vasemmistoliiton edellyttävän, että hallitus tulevassa budjettiriihessä esittää kuntapalvelut turvaavan rahoituspaketin.
Vasemmistoliiton kuntaneuvottelija Anne Huotari arvioi vuorostaan, että lähestyvät eduskuntavaalit pelottivat hallituspuolueita tekemästä tarpeeksi rohkeita ratkaisuja.
Soininvaara pettyi tulokseen
Vihreiden edustaja kuntatyöryhmässä, kansanedustaja Osmo Soinivaara sanoi sitä vastoin olevansa pettynyt kuntauudistushankkeen lopputulokseen. Hän sanoi silti suosittelevansa, että vihreät hyväksyisivät ehdotetun puitelain. Tulos on kuitenkin vesitys, jossa ei toteudu kumpikaan päävaihtoehto; kuntakoon kasvattaminen tai kuntien yhteistyön lisääminen. -- Päähallituspuolueet onnistuivat torjumaan toistensa ehdotukset. Lopputuloksena oli, ettei tehdä juuri mitään, Soininvaara totesi.
Soininvaaran mielestä puitelaki ei riitä vastaukseksi niihin vakaviin ongelmiin, joiden vuoksi projekti käynnistettiin. -- Konkreettista on oikeastaan vain, että terveyskeskuksen minimiväestöpohja on 20 000 asukasta. Muutoin laki lähinnä vain käynnistää neuvotteluja kuntien välillä. Valtiolla ei ole keinoja puuttua asiaan, jos neuvottelut eivät johda kelvolliseen lopputulokseen, Soininvaara moitti.
Hänen mielestään kaupunkirakenteen toiminnallinen eheytys jäi liian vähälle huomiolle. Kaupunkiseutujen hajautuminen moneen kilpailevaan kuntaan jäi korjaamatta. -- Kun laki ei myöskään velvoita yhteistoimintaan palvelujen tuottamiseksi, vaarana on, että pienten ja syrjäisten kuntien asukkaat jäävät vaille kunnollisia palveluja, Soininvaara varoitteli.
Soininvaara esitti, että jos kuntien väliset neuvottelut eivät tuota tulosta, pitää valtiovallan puuttua asiaan ensi vaalikaudella.