Oppositio ei saanut keskiviikon välikysymyskeskustelussa puristettua hallitukselta lupausta viinaveron korottamisesta.
Parin vuoden takainen alkoholiveron pudotus luettiin yhdeksi keskeiseksi syyksi välikysymysaiheeseen eli lapsiperheiden ahdinkoon. Veronalennus tuomittiin suuren luokan virheeksi hallitukselta. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) tarjosi lääkkeeksi ongelmaan hallituksen valmistelemia "alkoholipoliittisia toimia". Hallitukselta on tulossa piakkoin eduskuntaan esitykset, joissa muun muassa kiellettäisiin alkoholijuomien aamuvarhainen myynti kaupoissa ja kioskeissa ja rajoitettaisiin mainontaa.
Tämä ei oppositiolle riittänyt, vaan valtiovarainministeri Eero Heinäluomalta (sd.) vaadittiin selitystä, miksi veroa ei nosteta. Heinäluoma selvitti, että veronalennus jouduttiin tekemään aikanaan pakon edessä tuontirajoitusten poistuttua, ja puun ja kuoren välissä ollaan edelleen.
Heinäluoma yritti valaa uskoa siihen, että Suomen unionissa ajama viinaveron vähimmäistason nosto saadaan aikaan, mikä avaisi mahdollisuuksia korotuksiin. Hän huomautti asian olevan kuitenkin 25 unionimaan yksimielisyyden takana.
Keskustelua lämmitti SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Jouni Backman, joka huomautti etteivät lapsiperheiden ongelmat ole korjattavissa pelkällä rahalla. Hän peräsi vastuullisuutta rahavaatimuksiin, joita esitetään tällä viikolla yhtäälle, ensi viikolla toisaalle.
Vihreiden Anni Sinnemäki ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen pitivät Backmanin puheenvuoroa osoituksena hallituspuolueiden ylimielisyydestä. Backman kiisti tulkinnan. Hän kyseli myös, miten viinaveron korottaminen toisi lisää rahaa lapsiperheille, vaikka sanoikin kannattavansa korotusta muin perustein.
Työttömyyttä ja menokuria
Opposition pääteesi oli, että Suomella menee hyvin, mutta köyhien lapsiperheiden määrä on vain kasvanut. Syylliseksi osoitettiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen toimia.
Ryhmäpuheenvuoroissa kokoomuksen Marja Tiura löysi lapsiperheiden köyhyyden taustalta työttömyyden ja siitä aiheutuvat toimeentulo-ongelmat. Tiuran mielestä korkealla pysynyt työttömyys kertoo hallituksen työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta.
Vasemmistoliiton Minna Sirnön mielestä hallituksen tiukka talouspolitiikka -- "menokuri" -- on luonut lapsiköyhyyttä ja jakanut kansaa aiempaa selvemmin hyväosaisiin ja osattomiin.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Tarja Cronberg oli tyytymätön hallituksen vastaukseen. Cronbergin mielestä hallitus kiertää sen tosiasian, että hyvinvointivaltion suunta on muuttumassa: Tuloerot kasvavat voimakkaasti ja terveyserot eri sosiaaliryhmien välillä lisääntyvät.
Keskustan, SDP:n ja RKP:n ryhmäpuheenvuoroissa vakuutettiin nykyisen hallituksen parantaneen monia lapsiperheiden etuuksia.
Hallituspuolueiden puhujat katsoivat, ettei kaikkein lapsiperheiden toimeentulo ole yksiselitteisesti huono. Heikosta tulokehityksestä ovat eniten kärsineet yksinhuoltajat, suuret lapsiperheet ja ne perheet, joissa on alle 3-vuotias lapsi.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.