Oppositio hätyytteli hallitusta työpaikkojen vähentymisen vuoksi lähivuosien budjettilinjauksia koskevassa eduskunnan keskustelussa keskiviikkona. Kehitys on ollut päinvastainen kuin hallituksen tavoite 100 000 uuden työpaikan syntymisestä.
- Hallituksen vastuulla on tämän lupauksen lunastaminen, kokoomuksen ryhmäjohtaja Ben Zyskowicz sanoi ja kysyi, olisiko aika ottaa käyttöön uusia keinoja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes epäili, että hallituksen työllisyystavoite karkaa yhä vain kauemmaksi.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) toivoi, ettei hallituksen työllisyystavoitetta käytettäisi propaganda-aseena suuntaan. Hän uskoi, että toivotulle kasvu-uralle voidaan vielä päästä, joskin hitaammassa aikataulussa.
Vasemmistoliitto ja vihreät varoittelivat hallitusta veronalennusvimmasta, kun kokoomus taas vaati jatkoa veronalennuksille ja myös yritysverotuksen epäkohtien korjaamista.
Kimmo Sasin (kok.) mielestä työpaikkoja ei synny, koska yritykset eivät luota hallituksen talouspolitiikkaan eivätkä investoi. Antti Rantakangas (kesk.) vastasi, että yritykset ovat varovaisia investoimaan, koska kokoomus lietsoo yrittäjien piirissä epäluuloja ja uhkakuvia.
SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman tulkitsi kokoomuksen ottaneen oppositiossa uuden tyylin: vaalien alla vielä luvattiin vähemmän, mutta nyt laaditaan mahdottomia listoja.
Myös Kalliomäki ihmetteli, että kokoomus on valmis veronalennusten ohella lisäämään valtion menoja entistä enemmän. Kalliomäki piikitteli ymmärtävänsä kyllä, että kokoomuksen linja on "raskaimman jälkeen auki ainakin kesään asti". Ministerin korvissa kokoomuksen puheissa kuului "Itälän ajan viimeiset kiusaukset".
Keskustelu paljasti hallituspuolueiden erilaisia käsityksiä veronalennusten jatkon aikataulusta. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa uusia päätöksiä jo ensi elokuun budjettiriihessä. SDP:n ryhmä katsoisi ensin, millaisia tuloksia jo tehdyillä veronalennuksilla on saatu aikaan.
Opposition riveistä tivattiin jälleen kerran jonkinlaisia lukuja siitä, miten veronalennukset ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Valtiovarainministeri ei ryhtynyt sellaisia esittelemään.
Hallituksen kehyspäätöksen perustelumuistiosta voi kuitenkin lukea yhden arvion: Ansiotulojen veronkevennykset ovat vahvistaneet työllisyyttä 10 000-20 000 henkilöllä verrattuna siihen, ettei verotusta olisi kevennetty.
Lue myös: