Tempoileva kuntapolitiikka on keskustan mielestä syy terveydenhuollon ongelmiin. Välikysymyksen terveydenhuollosta tehnyt keskusta vaati keskiviikkona eduskunnassa alkaneessa keskustelussa lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan varapuheenjohtaja Matti Vanhanen väitti hallituksen heiluttaneen kuntien valtionapuja sekä kunnallis- ja yhteisöveron veroperusteita ja jako-osuuksia tavalla joka on tuottanut yksittäisille kunnille valtavia kertamenetyksiä ja voittoja. "Helsinki on laskenut rahansa ja painanut hätäjarrua, jonka seurauksena HUS ajettiin paniikkisäästöihin", Vanhanen ilmoitti.
Hän syytti hallitusta myös ylikorostuneesta pyrkimyksestä keventää tuloverotusta palveluiden kustannuksella. Vanhasta ei tyydyttänyt hallituksen pitkä luettelo siitä, mitä terveydenhuollon eteen on tehty. Hänen mukaansa pitää katsoa, mitä muuta samaan aikaan on kunnille tehty. "Kuntien vuosikatteisiin on tulossa historian suurin aukko", Vanhanen väitti.
Ensi vaalikaudella valtion ja kuntien taloussuhteet on saatava luotettavalle, vakaalle ja ennustettavalle pohjalle, Vanhanen vaati. Jo tänä syksynä on palveluiden ja verotuksen suhdetta arvioitava niin, että aiottuja veronkevennyksiä ei rahoiteta venyttämällä sairaaloiden hoitojonoja, Vanhanen lisäsi.
Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Jaana Ylä-Mononen väitti, että kunta-valtio -suhde ei ole ollut tasapainossa koko Lipposen hallitusten aikana. "Tällä on suora yhteys tämän päivän terveydenhuollon kiristymiseen". Ylä-Mononen katsoi.
Vanhanen tiukkasi, pitääkö hallitus kiinni julkisen sektorin terveyspalveluista ja saadaanko niihin riittävät rahat. "Rahan puute ei saa estää hoitoa", Vanhanen totesi ja peräsi arvokeskustelua.
Hänen mukaansa koko sinipunarintama on yksimielisesti yhtynyt päätöksiin, joista nykykriisi on syntynyt. Vanhanen varoitti päästämästä valloilleen Helsingin kaupunginhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan lausumaa käsitystä, että olemme oman onnemme seppiä.
Vanhasen mukaan hallitus rikkoi muutamassa kuukaudessa keväiset lupaukset terveydenhuollosta. Hän tivasi merkitseekö perustuslaissa kansalaisille annettu oikeus saada riittävät terveyspalvelut mitään.
Kunta päättäjät suunnan näyttäjiä
Sdp:n ryhmäpuheen pitänyt Tarja Kautto luetteli ensin, mitä,viime kevään jälkeen on tehty. Kautto syytti keskustaa, että sen oma toiminta on ristiriitaista. Juuri keskusta on vaatinut yhteisöveron ja valtionosuuksien jakamista tavalla jossa etelästä otetaan muualle, hän muistutti.
"Kuntapäättäjät ovat suunnannäyttäjiä siinä menevätkö terveydenhuollon rahat oikeaan osoitteeseen", Kautto korosti. Hän muistutti, että kunnilla on päävastuu terveyspalveluiden järjestämisestä. "Kuntien on pystyttävä paremmin arvioimaan terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve sekä varattava niihin rahoitus."
Kokoomuksen Sari Sarkomaa totesi, että ihmisten kannalta on täysin samantekevää mikä on valtion ja kunnan välinen rahoitustasapaino. Kansalaisia kiinnostaa saavatko he tarvitsemansa terveyspalvelut.
Rkp:n Pehr Löv kyseli, mitä järkeä on antaa hoitojonojen lyhentämiseen ylimääräistä valtionapua, kun kunnat tekevät välittömästi tämän jälkeen jonoja pidentäviä päätöksiä.
Huotari tarjoili peruspalvelubudjettia
Vasemmistoliiton Anne Huotari kauppasi peruspalvelubjettia, jolla sovittaisiin kuntapalveluiden rahoitus kuntien ja valtion välillä. Huotarin mukaan vasemmistoliitto on valmis neuvottelemaan budjetti käsittelyn yhteydessä lisärahoituksesta kansalliseen terveysohjelmaan.
Kansanedustajilta Huotari peräsi arvovalintoja: kantaa asiakasmaksuihin ja yksityistämiseen. Hän painotti, että laadukas terveydenhuolto kuuluu kaikille, rahapussin paksuudesta riippumatta.
Kristillisdemokraattien Marja-Leena Kemppainen esitti veronalennuksista luopumista. Hänen mukaansa nämä rahat pitää käyttää terveydenhuoltoon ja omaishoitoon.