Hallituksen budjettiesitys ei saa kiitosta opposition taholta. Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan hallituksen budjettiesitys uhkaa vaarantaa kuntien peruspalvelut.
Kataisen mukaan jo budjetin perusoletukset ovat täysin pielessä, sillä verotulojen kasvu oletetaan neljäksi prosentiksi. Myös kuntien menojen oletetaan kasvavan neljä prosenttia, vaikka jo pelkästään kuntien henkilöstömenot kasvavat 4-5 prosenttia.
Katainen katsoo kannanotossaan, että budjetti vajoaa kuntien osalta miinuksen puolelle, vaikka budjettiperusteluissa kuntien väitetään hyötyvän 113 miljoonaa euroa. Hän ennustaa, että useat kunnat joutuvat nostamaan tuloveroprosenttiaan.
Kokoomusjohtaja ennustaa asiasta isoa kahakkaa eduskunnan budjettikäsittelyn ja syksyn kunnallisvaalien yhteydessä.
Myös budjetin työllistämislääkkeet ovat kokoomuksen mielestä vääriä, sillä työn verotusta olisi pitänyt keventää jo budjettiriihessä yksi prosenttiyksikkö kaikissa tuloluokissa. Kataisen mielestä hallitus antaa kansalaisille väärän signaalin, sillä pelkät indeksitarkistukset uhkaavat jopa kiristää palkansaajien verotusta ensi vuonna.
Riittämättömiä ovat myös työnantajamaksujen alentaminen matalan tuottavuuden aloilla sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen.
Budjetin rahat otetaan
köyhien asumisesta
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen syyttää hallitusta budjetin rahoittamisesta pieni- ja keskituloisten kustannuksella. Korhosen mukaan budjettiesityksen rahoitus perustuu siihen, että varat otetaan Valtion asuntorahastolta, mikä merkitsee etenkin aravalainoituksen varassa elävien asunto-olojen heikentämistä.
Korhonen ihmettelee, perustuuko uudenlainen punamultayhteistyö suomalaisen hyvinvointivaltion purkamiseen, vaikka aiemmin sen keskeinen rakennusväline on ollut juuri aravalainoitus.
Asuntorahastosta budjettikuluihin siirrettävät 130 miljoonaa euroa on Korhosen mukaan osoitus pyrkimyksestä ajaa alas koko aravalainoitus, sillä siirto asuntorahastosta valtion kassaan on tarkoitus tehdä jokavuotiseksi.
Korhonen toivoo kannanotossaan, että ainakin sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä puuttuisi asiaan asuntobudjetin eduskuntakäsittelyssä.
Vähävaraisia
syrjitään taas
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Bjarne Kallis katsoo hallituksen budjettiesityksen unohtavan jälleen kerran yhteiskunnan vähävaraisimmat, joiden elämään ei tule minkäänlaista helpotusta. Näitä ryhmiä ovat Kalliksen mukaan ennen kaikkea toimeentulotukea saavat perheet sekä työttömät ja sairaat.
Kallis arvostelee molempia päähallituspuolueita siitä, että ne kyllä puhuvat työelämän ulkopuolella olevien vähävaraisten aseman parantamisesta, mutta eivät tee mitään asian hyväksi, vaikka niillä olisi siihen mahdollisuus ilman minkään muun puolueen tukea.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini arvostelee hallituksen budjettiesitystä rohkeuden puutteesta. Tarvittavien rakenteellisten ratkaisujen puuttuessa Suomen suuntaa ei Soinin mukaa muuteta työllisyyttä parantavaksi.
Soini katsoo, että hallitus on täysin riippuvainen korporaatioiden eli työmarkkinajärjestöjen ja muiden eturyhmien tahdosta, joiden ensimmäinen tahto on huolehtia omista eduistaan. Esimeriksi veroratkaisuissa jäätiin tuponeuvottelijoiden armoille, kun johtajuus olisi edellyttänyt hallitukselta suunnan näyttämistä.
Yksi budjettiesityksen virhe on tarpeettomien poliittisten valtiosihteerien perustaminen, joka on ristiriidassa byrokratian keventämistä vaativien puheiden kanssa.
