Oppositiopuolueet ryttäsivät joukolla hallituksen pitkään valmisteleman energia- ja ilmastoselonteon linjaukset eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona.
Oppositioryhmät moittivat puheenvuoroissaan vuoteen 2012 ulottuvaa selontekoa aivan liian lyhytjänteiseksi ja arvelivat sen vain työntävän ongelmia tulevien hallitusten ratkottaviksi. Selonteon puutteeksi luettiin myös myös vähäiset kouriintuntuvat toimenpiteet.
Keskustan, SDP:n ja RKP:n ryhmäpuheissa linjauksia taas pidettiin pääosin hyvinä ja toivottiin päätöksiä niiden toteuttamiseksi.
Hallituksen strategialla pyritään saavuttamaan kasvihuonekaasujen päästötavoitteet, jotka Kioton sopimuksessa Suomelle asetettiin.
Selonteko painottaakin vahvasti uusiutuvaa energiaa. Sen kokonaiskäyttöä halutaan kasvattaa nykytasosta ainakin neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä ja lähes 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.
Avainsanana
uusiutuva energia
Selonteon esitelleen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on entisestään vahvistaa Suomen asemaa EU:n johtavana ja maailman kärkeen kuuluvana bionenergian käyttäjänä.
Nopeinta kasvua odotetaan puupohjaisen biopolttoaineen eli esimerkiksi hakkuutähteiden käytössä. Niin sanotun metsäenergian hyödyntämisen arvioidaan kaksi- ja puolikertaistuvan vuoteen 2012 mennessä.
Ministeri Pekkarinen kehui nykyisen hallituksen olevan puun ja muiden uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä ylivoimainen verrattuna aiempiin hallituksiin.
Tavoitteena on myös saada liikenteen polttoaineista viisi prosenttia biopohjaisiksi. Pekkarisen mukaan tätä palvelevia konkreettisia ehdotuksia jo työstetään.
Lisäksi teollisuuden sähkövero puolitetaan vuodesta 2008 alkaen. Näin halutaan korvata päästökaupasta alalle aiheutuvat menetykset. Valtion kassaan puolitus tekee 100 miljoonan euron loven.
Vähiten hallituksen energiapoliittinen tulevaisuusajattelu näytti vakuuttavan vihreitä. Ryhmäpuhuja Oras Tynkkynen totesi, ettei hallitus tosissaan edes yritä torjua ilmastonmuutosta, vaikka se on "mahdollisesti ihmiskunnan vakavin uhka".
Tynkkysen mielestä hallitus on vastannut haasteeseen viivyttelyllä, vastuun pakoilulla ja keskinäisellä riitelyllä ja tuottanut lopulta "apaattisen ja mitättömän tekeleen". Lyhytnäköinen strategia ja päämäärättömyys ilmastopolitiikassa tulee vielä kalliiksi veronmaksajille ja yrityksille, Tynkkynen povasi.
Vuotoksen avausta
epäiltiin
Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Pentti Tiusasen (vas.) mielestä eduskunnan pitäisi jatkossa tarttua toimeen ja pidentää selonteon aikajännettä kauemmas tulevaan.
Kokoomuksen Marjo Matikainen-Kallström olisi toivonut kauas tulevaisuuteen ulottuvia, kestäviä ja selkeitä linjauksia. Kokoomuksessa olisi haluttu kuulla myös hallituksen kanta vesivoiman lisärakentamiseen ja vesilain uudistamiseen. Lain uudistaminen olisi tarpeen, mikäli uusia voimalaitoksia mielitään rakentaa.
Tiusanen taas tulkitsi selonteon vesivoimakohdassa olevan "lisärakentamisen arvioimisen vesilain uudistamisen yhteydessä" vihjaavan Vuotos-päätöksen avaamiseen uudelleen.
Kokoomus ja vasemmisto ovat eri linjoilla siitä, pitäisikö sähköyhtiöille koituvaa niin sanottua windfall-voittoa verottaa. Sillä tarkoitetaan voittoja, jotka syntyvät kun Kioton sopimukseen liittyvä päästökauppa nostaa sähkön hintaa ja tuo sen tuottajille ansiotonta tuloa.
Kokoomus ei verotuksesta innostu, mutta vasemmiston Tiusanen haluaisi hallituksen jo päättävän voittojen leikkauksesta.