Helsinki
Pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) kolmen puolueen hallituksen ohjelma joutui opposition rajuun ryöpytykseen keskiviikkona eduskunnassa alkaneessa hallitusohjelmakeskustelussa.
Ohjelmaa haukuttiin pelkäksi selvitysten luetteloksi, epäselväksi, ristiriitaiseksi sekä köyhyyden ja syrjäytyneisyyden unohtavaksi. Työllisyyden parantamiseen hallituksella ei opposition mielestä ole keinoja.
Pääoppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä ei edes usko uuden hallituksen pystyvän hyvään yhteistyöhön, koska "hallituspuolueiden välillä on syvä epäluottamus". Ohjelman Itälä runttasi, koska siitä puuttuu uskallus tehdä välttämättömiä ratkaisuja, joilla talous saadaan kasvuun, työllisyys paranemaan ja peruspalvelut kehittymään.
Jäätteenmäelle Itälä ilkkui, että tämä lupasi vaalikampanjansa aikana, ettei selvitä ja asettele työryhmiä, vaan toimii. Hallitusohjelma sisältää kuitenkin 52 selvitystä ja 20 erilaista ohjelmaa. "Hallituksessa ei valitse tekemisen meininki. Siellä on selvittämisen meininki. Sana selvitystila saa uuden merkityksen", Itälä nälvi.
SDP sai rahat,
keskusta selvitykset
Itälän mielestä keskusta sai hallituksessa pääministerin paikan, demarit vallat. Ohjelmassa SDP sai rahat, keskusta sai selvitykset. Itälän mukaan hallituksen toimintakyky perustuu "kauhun tasapainoon".
Vaikka kokoomus kävi ennen muuta keskustan ja sen vaalilupausten kimppuun Itälä tiukkasi SDP:ltä, miksi hallitusohjelmassa päätetyt veronalennukset eivät romutakaan peruspalveluita, vaikka ennen vaaleja SDP ja keskusta uhkailivat tällä.
"Tähän haluaisin saada vastauksen SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposelta, mutta koska hänen suunsa on tukittu puhemiehen paikalla, niin vastatkoon nyt se sosialidemokraatti, joka täällä on vastuussa SDP:n hallituspolitiikasta", Itälä nauratti istuntosalia ja puhetta johtanutta Lippostakin.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz oli Jäätteenmäen kimpussa yhteisöverosta ja suositteli "kipin kapin" paluuta ehdokkaaksi Pohjanmaalle, koska tämä teki helsinkiläisille vaalipetoksen. Jäätteenmäki vastasi, ettei aio lähteä minnekään. Kimmo Sasi (kok.) väitti yhä, että hallituksella on salainen lisäpöytäkirja, jossa on sovittu 1,12 miljardin euron menonlisäysten jakamisesta. Hän vaati sitä eduskunnan tietoon, koska "luvut ovat erilaiset kuin lupaukset".
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) vastasi, ettei hallituksen muodostamisessa tarvittu salaisia Ribbentrop-sopimuksia.
Kummallinen
menosääntö
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes rökitti etenkin tiukkaa menonlisäysraamia. Hän kummasteli, että hallitus jo nyt tietää tarkasti, miten paljon menoja se ohjelmansa toteuttamiseksi tarvitsee.
Siimes huomautti, että sääntö lukitsee valtion menot koko vaalikaudeksi muutamia suhdanneluontoisia eriä lukuunottamatta. Hän kyseli, onko sellaiseen sitoutuminen ylipäätään viisasta.
Tiukan menosäännön yksi poliittinen seuraus on se, että kaikkia hallitusohjelman kauniita, mutta vielä täsmentämättömiä ja selvitettävänä olevia lupauksia ei voida toteuttaa. "Toinen, paljon ikävämpi ja vakavampi seuraus voi olla se, että kerran väärin arvioitua ja vakautusohjelmaan kirjattua suhdannepoliittista liikkumavaraa ei voida hevin arvioida uudelleen, ei ainakaan ilman huomattavia uskottavuuden menetyksiä", Siimes sanoi.
Hyttysen kokoisia
ratkaisuja
Myös vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara moitti menoraamia. Hänestä ne tekevät useimmat selvitykset turhiksi. Soininvaarasta raami on määritelty varsin ovelasti äärimmäisen tiukaksi. Sen seurauksena säästyviä varoja ei saa käyttää muiden menojen katteeksi, mutta kyllä veronalennuksiin.
Soininvaaran mukaan joko terveydenhuolto vie taloudellisen liikkuma-alan melkein kokonaan tai kansallisen terveyshankkeen tavoitteista tingitään veronalennusten hyväksi. "Hyttysen kokoiset ratkaisut eivät auta vuoren kokoisiin ongelmiin", Soininvaara heitti työllisyyskeinoista.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis piti hallitusohjelmaa sekundaversiona puolueohjelmista.