Oppositiopuolueita keskustaa ja perussuomalaisia on moitittu siitä, että ne vain räksyttävät hallitukselle kuin rakkikoirat eivätkä esitä todellista vaihtoehtoa harjoitettavalle politiikalle.
Oppositio on ilmiselvästi ottanut onkeensa arvostelusta, sillä sen linja on muuttunut. Tästä kertovat kummankin oppositiopuolueen tiistaina julkistamat varjobudjetit. Ne ovat kuin varjo aikaisemmasta ei-linjasta ja tarjoavat punnittuja vaihtoehtoja hallituksen suunnitelmille.
Opposition käyttäytymisen muutoksessa on aistittavissa niiden halu pedata itselleen tietä seuraavaan hallitukseen. Vastuu alkaa painaa harteilla sitä mukaa kuin eduskuntavaalit lähestyvät ja mielipidemittaukset toisensa perään lupaavat oppositiopuolueille parempia lukemia kuin hallituksen pääpuolueille kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille.
Sekä keskusta että perussuomalaiset tekivät omat varjobudjettinsa eivätkä edes yrittäneet löytää yhteistä linjaa hallituksen budjettiesitystä vastaan.
Linjaukset poikkeavat sen verran toisistaan, ettei ainakaan niiden perusteella ollut eväitä yhteiselle varjobudjetille.
Toisaalta asiaan vaikuttaa myös se, että keskusta ja perussuomalaiset käyvät myös kovaa keskinäistä kamppailua äänestäjien suosiosta. Viime vaaleissa historiansa surkeimman tuloksen kuitannut keskusta on mielipidemittauksissa ajanut ohi jytkyvoittoon yltäneistä perussuomalaisista.
Kummankin puolueen ehdotukset pitävät sisällään joukon toimia, joilla lisätään tuloja, mutta myös vähennetään menoja.
Perussuomalaisten vaihtoehto perustuu pitkälle verorakenteen uudistamiseen kun taas keskusta painottaa lähivuosille ulottuvaa kasvuohjelmaa aikaisemmin esittelemänsä kasvurahaston avulla.
Keskustan laskelmien mukaan sen budjetti olisi 251 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Perussuomalaisten ehdotuksella päästäisiin 81 miljoonaa plussalle.
Keskustan vaihtoehdossa uutta on menosääntö, jonka mukaan valtion menot voisivat kasvaa tulevina vuosina korkeintaan 60 prosenttia talouskasvusta, ja loppu pantaisiin alijäämän paikkaamiseen. Niinikään puolue korottaisi eläkeikää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hiljattain markkinoimalla tavalla sitomalla eläkeikä odotettavissa olevaan elinikään.
Perussuomalaisten veromallissa suurin muutos tapahtuisi arvonlisäveron prosenttiyksikön alennuksesta ja näin syntyvän aukon paikkaamisesta palauttamalla kela-maksu yksityiselle sektorille.
Ainakaan lyhyellä tähtäimellä kummankaan puolueen vaihtoehto ei toisi suurta käännettä julkishallinnon velkaantumiseen. Kataisen hallitus puolestaan vannoo velan vähentämisen nimiin. Tosin hallituksen toimet eivät ole vielä johtaneet velkataakan keventymiseen, päinvastoin.
Oppositiolla on ollut tapana kalastella kannatusta vaatimalla menojen lisäyksiä. Se tunnustus julkistetuille varjobudjeteille on annettava, että niissä esitetään myös säästöjä ja menojen leikkauksia.