Hallituksen neuvottelutaktiikka EU:n perustuslaillisen sopimuksen uudistamisessa sai oppositiolta tiukkaa kritiikkiä.
Kokoomus rökitti siitä, että hallitus on valmis hyväksymään presidentti-instituution unionille. EU:n presidenttiviran vastustajien rintamaan ilmoittautuivat myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.
Kokoomuksen ryhmäpuhujan Jari Vilénin mielestä huonoa taktiikkaa on ilmoittaa etukäteen, että Suomella ei ole yksittäisiä kynnyskysymyksiä. Hallituksen on etsittävä kokoomuksen mielestä aktiivisesti samanmielisiä maita presidentti-instituution torjumiseksi.
Vilén tarjosi hallituksen selvitettäväksi kompromissiesitystä, jonka mukaan presidentiksi nimitettäisiin komisission puheenjohtaja.
Oppositiorintamaan kuuluvat vihreät pitivät hallituksen strategiaa viisaana. "Unioni on nyt saamassa presidentin, vaikka sitä emme halua. Hallitus on tämän nähtyään siirtynyt täysvastustuksesta haittojen minimointi-linjalle, jossa se pyrkii supistamaan Eurooppa-neuvoston tulevan presidentin valtaoikeuden mahdollisimman pieniksi", vihreiden Heidi Hautala totesi.
Hallituspuolueet
nielevät presidentin
Keskustan ryhmän varapuheenjohtajan Mari Kiviniemen mielestä pidempiaikaisen puheenjohtajan nimittäminen Eurooppa-neuvostolle ei ole tarpeellista.
Keskusta nielee kuitenkin EU:lle presidentin, jos sen tehtävät rajataan tarkasti. Sen tarkemmin Kiviniemi ei määritellyt reunaehtoja presidentti-instituution perustamiselle.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari kertoi SDP:n ryhmän hyväksyvän presidenttiviran, mikäli jäsenmaiden tasapuolinen kohtelu ja toimielinten välinen tasapaino toteutuvat toimimaan tehokkaasti suurempana kokoonpanona.
RKP:n Christina Gestrin piti liioiteltuna nähdä "presidentin" -nimike todisteena siitä, että EU:sta on muotoutumassa liittovaltioksi. Gestrin vaati pääministeri Vanhasta suuntaamaan energiansa vahvan komission puolustamiseen. Kaikki ryhmäpuhujat vaativat, että jokaisesta jäsenvaltiosta olisi oma komissaari jatkossakin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes pelkäsi, että EU:n kauppapoliittisen mandaatin laajentaminen konventin esittämällä tavalla voi johtaa ongelmiin. Siimes epäili, että esimerkiksi syrjäseutujen terveyspalvelujen julkinen tuki voidaan tulkita Maailman kauppajärjestössä kaupan vapautta rajoittavaksi ja siten kielletyksi.
Hallituksen linjaus, että puolustusyhteistyön on oltava avointa ja noudatettava jäsenmaiden tasavertaisuuden periaatteita, sai eduskunnalta laajan tuen.
Vilén vaati, että Suomen on oltava aktiivisesti mukana neuvottelemassa niin vaativien sotilaallisten tehtävien määräyksestä kuin yhteisen puolustuksen määräyksistä.
Jaakonsaaren mielestä Suomen omassa intressissä on ylläpitää yhteistyövalmiutta puolustuksen alalla. Kiviniemen mielestä hallituksen on löydettävä HVK:ssa ratkaisuja, jotka eivät sulje pois Suomelta turvallisuuspolitiikan alalla valinnanmahdollisuuksia.