Pääkirjoitus

Op­po­si­tio kuin var­pus­par­vi

Suomen uusi hallitus ja uusi oppositio ottivat ensimmäistä kertaa mittaa toisistaan eduskunnassa tällä viikolla.

Suomen uusi hallitus ja uusi oppositio ottivat ensimmäistä kertaa mittaa toisistaan eduskunnassa tällä viikolla. Hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa havisivat historian siivet, sillä eduskuntavaalit olivat keikauttaneet aiemmat poliittiset asetelmat päälaelleen.

Juha Sipilän (kesk.) johtamaa hallitusta möyhensi peräti viisi viime vaalikauden hallituspuoluetta. Entiset pääoppositiopuolueet, keskusta ja perussuomalaiset, vastailivat yhdessä kokoomuksen kanssa kysymyksiin hallituksen penkiltä.


Oppositio näyttää jakautuneen kahtia, jopa kolmeen.

Tilanne on erilainen kuin viime vaalikaudella, kun keskusta ja perussuomalaiset löysivät toisensa monessa asiassa. Asetelma helpottaa hallituksen asemaa: oppositio on kuin varpusparvi.

Vasemmalla reunalla ovat SDP ja vasemmistoliitto, oikealla puolella RKP ja kristillisdemokraatit.

Vihreät vaikutti ainakin ensimmäisen yhteenoton – ja tekemiensä parannusehdotusten – perusteella kuuluvan ennemmin keskelle kuin laitaporukoihin. Parhaiten oppositiovaihteen näytti löytäneen vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Yleisradion keskiviikkona julkaiseman mittauksen mukaan vihreät on lisännyt kannatustaan saman verran kuin julkisuudessa paistatellut keskusta, kaksi prosenttiyksikköä. Vihreiden suosio on noussut 10,5:een. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatus on laskenut ennätyksellisen alas, 15 prosenttiin.

RKP:lle tilanne on uusi. Puolue ehti olla yhtä soittoa hallituksessa vuodet 1979–2015. Puheenjohtaja Carl Haglundin esiintyminen eduskunnassa osoitti, että lähes 40 vuoden hallitustaival on jättänyt puolueen toimintatapoihin tietyn sisäsiisteyden.

Siinä missä Paavo Arhinmäki (vas.) haukkui hallitusohjelman, RKP veti repivän sijasta rakentavaa, hallitusta myötäilevää linjaa. Samalla linjalla oli kristillisdemokraatit.


Opposition oikea laita tuntuu ymmärtävän hallituksen talouslinjaukset ja yhteiskuntasopimuksen aivan toisella tavalla kuin vasemmisto.

Juuri hallituksen talouspolitiikka jakanee opposition kahteen osaan pysyvämminkin. Todennäköisesti vihreiden ryhmä kallistuu talouskysymyksissä vasemmalle.

Toinen jakolinja muodostuu arvoista. Oppositio on kahdessa palassa myös arvoliberaaliudessa ja konservatiivisuudessa. Vihreiden ja kristillisdemokraattien arvopohja on melko erillään toisistaan.

Oppositio tuskin löytää sellaista asiaa, joka kokoasi sen yksissä tuumin Sipilän kabinettia vastaan. Torstaina hallitus sai luottamuksen kuitenkin äänin 114–72. Oppositio oli yhtenäinen.

Silti taistelua on luvassa koko vaalikaudeksi. Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu kipeät miljardileikkaukset, joiden kohteet ja varsinkin seuraukset tarkentuvat vasta matkan varrella.

Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, tulossa on vielä 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset. Hajanaisenakin oppositiolle tarjoutuu tuhannen taalan paikkoja iskeä ja yrittää horjuttaa hallituksen rivejä.