Oppositiopuolueet kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit sekä perussuomalaiset tekevät ensi viikon tiistaina yhteisen välikysymyksen hallitukselle.
Viisi oppositiopuoluetta ovat tyytymättömiä hallituksen hitauteen hallitusohjelman yhteydessä sovittujen menolisäysten julkistamisessa.
Kyseessä on ensimmäinen Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallituksen saama välikysymys. Siitä kerrottiin vain paria tuntia sen jälkeen, kun hallitus oli saanut eduskunnan luottamuksen tiistain tiedonantoäänestyksessä.
Viisi oppositiopuoluetta päätti tehdä yhteisen välikysymyksen sen takia, että hallitus salasi hallitusneuvotteluissa sovitun asiakirjan menolisäyksistä.
"Salaiseksi lisäpöytäkirjaksi" ristitty laskelma julkistettiin vasta maanantaina, opposition ankaran painostuksen jälkeen.
Itse hallitusohjelman sisällön osalta oppositiopuolueilla on erilaisia linjauksia, joten välikysymyksessä ei oteta kantaa siihen miten rahat pitäisi käyttää.
"Hallituksen menettely oli sekä eduskunnan että avoimen kansanvallan kannalta hyvin arveluttavaa", syytti välikysymystä esitellyt kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz.
Hänen mukaansa asiakirja on erittäin oleellinen osa yli 50-sivuista hallitusohjelmaa. Zyskowiczin mukaan kyseessä ei ollut mikään vahinko tai kömmähdys, vaan tietoinen salailu hallituksen puolelta.
Jäätteenmäki kiisti viime viikon perjantaihin asti, että mitään laskelmia olisi olemassa, muistutti Zyskowicz.
Erityisen vakavaksi asian teki Zyskowiczin mielestä se, että asiakirjasta sovittiin hyvin tarkasti tulevista menoista, eli kyseessä ei ollut mikään alustava hahmotelma.
Esimerkiksi hän nosti opintotuen; hallitusohjelmassa kyllä luvataan kehittämistä ja kohentamista, mutta laskelmassa opintotukeen on luvassa nolla euroa.
Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Outi Ojala totesi, ettei hallituksen tapa salata olennaista tietoa ole hyväksyttävä.
"Tämmöinen salailu on vahvasti ristiriidassa sen kanssa miten pääministeri Jäätteenmäki on kiivaastikin eri yhteyksissä korostanut avoimuutta", sanoi Ojala.
Jos Jäätteenmäki pyytää oppositiolta hyvää yhteistyötä, niin vähintä, mitä se voisi tehdä, on se, että hallitus itse olisi riittävän avoin, korosti Ojala.
Vasemmistoliitto on lisäksi tyytymätön tiukkaan menolinjaan, sillä luvatut 1,12 miljardia euroa ei puolueen mielestä millään riitä hallitusohjelman toteuttamiseen.
Vihreiden Satu Hassi sanoi, ettei hän arvannutkaan, miten äkkiä sinipunan aikoja tulisi ikävä.
"Lipposen molemmat hallitukset sopivat hallitusneuvotteluissa samankaltaiset menojen raamit. Oli itsestään selvää, että se asiakirja oli julkinen. Mitään järkevää syytä on vaikea löytää sille, miksi nyt yritettiin vastaava asiakirja salata", sanoi Hassi.
Hassi nosti esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahat. YK:n tavoitteen saavuttaminen valtioneuvos Harri Holkerin työryhmän esitysten mukaisesti edellyttäisi 300 miljoonan euron lisäystä neljän vuoden kuluessa vuotuiseen tasoon.
Asiakirjan mukaan on sovittu vain 70 miljoonan euron lisäyksistä. Raha ei riitä edes puoleen väliin tavoitetta, Hassi huomautti.
Lisäksi ohjelmassa luvataan korotuksia kansaneläkkeitä ja siihen sidottuja etuuksia, sekä perhepoliittisia etuuksia. Tähän on varattu 180 miljoonaa euroa, mikä merkitsee, että korotuksista tulee todella pieniä.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen näki hänkin käytäntöjen muuttuneen Lipposen hallitusten ajoista.
Ministereistä ei nyt saanut nyhtämälläkään tietoa esimerkiksi terveydenhoidolle sovituista rahoista, vaikka päätökset oli tehty.
Räsäsen mukaan hallituspuolueiden välillä on selkeästi ollut sopimus salaamisesta, koska myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) kiisti laskelman olemassaolon.
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka hämmästeli hänkin salailuintoa ja totesi, että hänenkin ryhmäpuheenvuoronsa tiedonantokeskustelussa olisi ollut täysin toisenlainen, jos nämä tiedot olisivat olleet käytettävissä.
Lue myös: