Kyproksen tulo apua tarvitsevien euromaiden listalle nostatti monia kriittisiä kysymyksiä eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
– Miten perustelette suomalaisille, että heidän on tuettava Kyproksen pankkeja, edistettävä veronkiertoa ja rahoitettava veroparatiiseja, kansanedustaja Juho Eerola (ps.) tivasi valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sd.).
Arvostelijat vetosivat tietoihin, joiden mukaan Kyproksen pankeissa pestään venäläistä rahaa ja esimerkiksi yritysverotus on yli puolet keveämpää kuin Suomessa.
– SDP puhuu veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan, Eerola härnäsi Urpilaista.
Eerolan mielestä hallitus on vähätellyt tätä asian periaatteellista puolta, tuki olisi kaukana suomalaisesta oikeudenmukaisuuden käsityksestä.
Antti Kaikkonen (kesk.) kyseli, onko tuki tässä tapauksessa ylipäänsä välttämätöntä.
– Jos Kyproksen pankeissa ei toteuteta tervehdyttämistoimia ja tarvittavaa saneerausta, niin missä sitten, hän sanoi.
Urpilainen rauhoitteli, että lainapäätöksiä ei tehdä, ennen kuin on selvitetty, onko Kyproksessa noudatettu rahanpesun vastaisia lakeja.
– Jos tulee ilmi, ettei lakeja noudateta niin kuin asiat paperilla näyttävät, silloin sitä vaaditaan korjattavaksi, Urpilainen sanoi.
"Olen täti tiukka"
Urpilaisen mukaan Suomen linja on tiukin myös nyt, kun Kyproksen tukemisesta neuvotellaan.
– Ei ole varmaan liioiteltua sanoa, että minut tunnetaan Euroopassa täti tiukkana.
Oppositio oli tuohtunut myös tiedoista, joiden mukaan eduskunnan siunaus Kyproksen tukemiselle haettaisiin vain EU-asioita käsittelevältä suurelta valiokunnalta.
Tulossa välikysymys?
Eerola ilmoitti, että perussuomalaiset tekee asiasta välikysymyksen, jos asiaa ei tuoda koko eduskunnan päätettäväksi.
Kaikkonen myötäili, että käsittely pelkästään valiokunnassa ei tässä tapauksessa riitä.
– Kysymys on uudesta valtiosta, uudesta tukipaketista ja on olemassa voimakkaita epäilyjä rahanpesusta.
Urpilainen ei luvannut vielä mitään siitä, miten asia aikanaan käsitellään.