Vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat hyökkäsivät ärhäkkäästi Suomen metsien käytön lisäämistä vastaan, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.
– Biotalousvimmassa hallitus on viemässä Suomen tilanteeseen, jossa nettopäästöt eivät laske yli kymmeneen vuoteen ja suuret hakkuumäärät pienentävät Suomen hiilinieluja vuosikymmeniksi. Käytännössä Suomi ei siis vähennä päästöjään ennen 2030-lukua, vihreiden Emma Kari moitti.
– Ilmastonmuutoksen torjunnan kiire koskee myös Suomea. Valitettavasti kiire ei näytä hallitusta vaivaavan, Kari jatkoi.
Oppositio moitti hallitusta myös tutkimustiedon sivuuttamisesta energia- ja ilmastostrategian laadinnassa.
– Ilmastonäkökulmasta hallituksen kaavailemat hakkuutasot ovat ylimitoitettuja. Tämän on todennut myös tutkijayhteisö lukuisissa kannanotoissaan, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi.
Kari ja Sarkkinen painottivat myös, että hakkuumäärien lisääminen vaarantaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden.
– Myös taloudellisesta näkökulmasta liika metsiin nojautuminen on riski, jos ainespuu ohjautuu korkean arvonlisän teollisuustuotannon sijaan polttoainekäyttöön, Sarkkinen lisäsi.
Sahojen purut energiakäyttöön
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli opposition kansanedustajien kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse ihmiskunnan tulevaisuudesta, mutta torjui kritiikin metsien hakkuumääristä.
Tiilikaisen mukaan hallitus haluaa nostaa metsien kasvun hyödyntämisasteen suunnilleen samalle tasolle kuin Ruotsi.
Tiilikainen korosti, että metsäteollisuuden käyttöön kelpaavaa puuta ei olla käyttämässä energiatuotantoon, vaan sen sijaan esimerkiksi sahojen toiminnan ohessa syntyviä puru- ja kuorikasoja.
– Erittäin tärkeää on, että kun puuta käytetään energiantuotannossa, teemme sen sivuvirroista. Hallituksen strategiassa ei ole sanaakaan siitä, että ainespuuta pantaisiin energiantuotantoon, Tiilikainen painotti.