Edellisten sinipunahallitusten aluepolitiikkaa rajusti arvostellut keskusta pääsi hallitukseen vuosi sitten, mutta onko aluepolitiikassa tapahtunut mitään olennaista käännöstä?
Tästä kiisteltiin keskiviikkona eduskunnassa, kun kansanedustajat aloittivat hallituksen aluepoliittisen selonteon käsittelyn.
Piikittelyä kuultiin eniten vasemmistoliiton ja kokoomuksen riveistä. Molemmat puolueet pudotettiin vaalien jälkeen oppositioon ja keskustasta tuli johtava hallituspuolue.
"Oppositiopuolueen (keskustan) puheista sai sen käsityksen, että suunta olisi täysin toinen, jos keskusta saisi päättää", edellisen hallituksen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) muisteli.
Korhosen mielestä keskusta hallitukseen päästyään unohti omat vaatimuksensa ja ottaa nyt kunniaa itselleen hajasijoituksista, joista pääosin päätti edellinen hallitus.
Myös kokoomuksen ryhmäpuhuja Esko Kurvinen tulkitsi, että uusi hallitus jatkaa aluepolitiikassaan edellisten hallitusten viitoittamalla tiellä eikä keskustan oppositiossa lupaamaa täyskäännöstä ole nähty.
Opposition miehet saivat tukea tulkinnalleen myös keskustan hallituskumppanin SDP:n piiristä. Säde Tahvanaisen mielestä nykyisen hallituksen aluepolitiikka noudattaa pitkälti Paavo Lipposen (sd.) hallitusten linjaa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) vastasi opposition härnäykseen, että aluepolitiikassa on sekä jatkuvuutta että muutosta. Manninen selvitti, että kehitystä viedään eteenpäin pienten muutosten kautta.
Kun Korhonen patisteli arvioimaan radikaalisi nykyisiä kunta- ja maakuntarajoja, Manninen heitti takaisin, että Korhosella oli neljä vuotta aikaa hoitaa asiaa.
"En havainnut erityisiä tuloksia", Manninen sanoi.
Kurvinen syytti hallitusta poliittisten irtopisteiden keräämisestä päästämällä julkisuuteen listoja suunnitelluista alueellistamis- eli hajasijoituskohteista. Kurvisen mielestä hallitus ruokkii toiveita uusia laitoksia ja työpaikkoja mahdollisesti saavissa kunnissa eikä piittaa siitä, millaista epävarmuutta tällaiset listat herättävät nykyisillä sijoituspaikkakunnilla.
"Kokonaisuus, jonka eri osilla on oma..."
Hallituksen aluepoliittinen selonteko on kapulakielisyydessään vaikeasti lukijalle avautuva, ja pinnistellä sai mielikuvituksensa kanssa myös ministeri Mannisen esittelypuheenvuoron kuuntelussa.
Kansanedustajat saivat kuulla muun muassa, että alueiden kehittämislain tarkoituksena oli "luoda säännöllisesti ja johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jonka eri osilla on oma, poliittiseen ohjaukseen perustuva roolinsa".
Joko moni putosi jo alkuminuuteilla kärryiltä tai sitten asia ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Selontekokeskustelun alkua istui salissa kuuntelemassa huomattavasti vähemmän kansanedustajia kuin yleensä suuremmissa keskusteluissa.
Kun vasta toinen puhuja ministerin jälkeen oli äänessä, paikalla oli enää vähemmän kuin 50 kansanedustajaa. Viidenneksi puhuneella Tarja Cronbergilla (vihr.) oli enää vähemmän kuin parikymmentä kuulijaa salissa.
"Aluepolitiikasta tuli ohjelmateknokratiaa"
Byrokratiakieli oli pesiytynyt sukkelasti myös monen edustajan puheisiin. Säde Tahvanainen oli sitä mieltä, että "eri ministeriöiden tulosallianssin kokoamista tulosohjauksen yhtenäistämiseksi on perusteltu ehdotus, sillä se tehostaa eduskunnan ja hallituksen aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa siten kansanvaltaista ohjausta".
Cronberg taisi löytää ainakin yhden syyn määrättömälle byrokratiakielelle: EU-ajan aluepolitiikka on muuttunut ohjelmateknokratiaksi, jossa on vaikea ymmärtää järjestelmän eri osia ja virkamiesten aika ja voimat menevät ohjelmien laatimiseen, niiden seurantaan ja arviointiin eikä oikealle kehitystyölle riitä aikaa.