Opetusministeri Tuula Haataisen (sd. ) mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen on vasta pohdinnassa. Haatainen ei vielä arvioi mahdollisen uudistuksen aikataulua, koska asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan.
Oppivelvollisuusiän nostaminen nykyisestä 16 vuodesta ei kuitenkaan aiheuttaisi suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Haataisen mielestä pitäisi ennemminkin pohtia sitä, kuinka paljon maksavat koulupudokkaat, jotka eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen.
- Kyse ei ole isosta summasta. Kysymys on siitä, miten saataisiin sellainen ilmapiiri, että sen ikäisten (15-16-vuotiaiden) pitää olla koulun penkillä, Haatainen sanoi toimittajatapaamisessa Helsingissä maanantaina.
Haatainen esitti ajatuksen oppivelvollisuusiän nostamisesta maanantain Uutispäivä Demarissa. Jos esitys toteutuisi, kaikkien suomalaisten pitäisi jatkaa opintojaan vielä peruskoulun jälkeen. Uudistus purisi vuosittain noin 4 000 nuoreen, jotka eivät jatka opintojaan.
- Pyrin siihen, että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen koulutuksen, joko lukion tai ammatillisen koulutuksen. Sitä kautta he saisivat itselleen mahdollisuuden siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin.
Oppivelvollisuusiän nostaminen tarkoittaisi käytännössä ainakin yhä useamman nuoren ohjaamista kymppiluokalle. Haataisen mielestä kymppiluokka pitäisi voida suorittaa tulevaisuudessa myös ammatillisen koulutuksen puolella. Lisäksi erilaiset työpajat voisivat tarjota nuorille mahdollisuuksia.
Amk-jatkotutkinto ministerien käsittelyyn
Korkeakoulupolitiikan ajankohtaisista aiheista Haatainen mainitsi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen vakinaistamisen, joka on etenemässä jo lähipäivinä. Seuraavaksi asia on hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyssä perjantaina.
Ajatuksena on, että jatkotutkinnot rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon, mutta ne olisivat varsin työelämälähtöisiä. Jatkotutkinto antaisi opiskelijalle mahdollisuuden syventää omaa ammatillista osaamistaan.
- Profiili ja luonne on erilainen kuin yliopistojen maisterikoulutusohjelmissa, Haatainen kuvaili.
Ennen jatkotutkintoa hakijalta vaadittaisiin kolmen vuoden työkokemusta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa viidennes ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittaneista tekisi jatkotutkinnon.
Jatkotutkinto ei alkaisi heti kaikilla aloilla, vaan opetusministeriö päättäisi tulevista koulutusohjelmista.
Tavoitteena on, että hallituksen esitys asiasta annettaisiin eduskunnalle helmikuussa. Lain pitäisi ehtiä voimaan elokuussa, sillä käynnissä oleva jatkotutkintojen kokeiluvaihe päättyy heinäkuussa.