Raahe
Jatko-opintoja suunnittelevat nuoret tietävät oppisopimuskoulutuksen olevan yksi vaihtoehto tavalliselle opiskelulle. Sopivat työpaikat ovat kuitenkin Pohjois-Suomessa kiven alla, ja oppisopimuskoulutuksen aloittaminen tyssää usein juuri työpaikan puutteeseen.
Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on sopiva työpaikka, joka opiskelijan on itse etsittävä ja löydettävä.
"Meillä ei ole mahdollisuutta hakea työnantajaa. Olen pyrkinyt ohjaamaan kyselijöitä, että ensin pitäisi löytää työpaikka. Useimmilla homma tukehtuukin siihen, harva lähtee etsimään työpaikkaa", koulutustarkastaja Jukka Matero Pohjois-Pohjanmaan oppisopimuskeskuksesta kertoo.
Raahen seutukunnan oppisopimustoimiston oppisopimusvastaavan Aila Laitilan kokemuksen mukaan nuorilla olisi innokkuutta ja halukkuutta koulutukseen, ja he myös hakevat työnantajia.
"Siinä sinnikkyys joutuu koetukselle. Usein valitettavasti tökkää siihen, ettei saa työpaikkaa."
Nuoret saavat tietoa oppisopimuskoulutuksesta usein työvoimatoimistoista, joista ohjataan kääntymään oppisopimustoimistojen puoleen. Materon mukaan nuorilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä oppisopimuskoulutus oikeastaan on. He eivät esimerkiksi tiedä, että opiskelijan on itse hankittava työpaikka.
Valistusta työnantajillekin
Tiedonpuutetta on myös työnantajapuolella. Laitila uskoo, että tietoa lisäämällä voitaisiin saada lisää työpaikkoja oppisopimuskoulutukseen.
"Yleensähän ihmiset vastustaa outoja asioita. Tietoa lisäämällä poistettaisiin osittain näitä pelkoja. Oppisopimuskoulutus koetaan myös aikaavieväksi tässä meidän hektisessä työtahdissa, kun työpaikalla pitää olla työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa."
Työnantajat eivät myöskään näe oppisopimuskoulutusta taloudellisesti kannattavana. Oppisopimustoimisto maksaa tietopuolisen opetuksen ja tutkinnon.
"Kun kuitenkin seitsemästäkymmenestäviidestä kahdeksaankymmeneen prosenttiin ajasta ollaan työpaikalla, meidän pitäisi pystyä tukemaan enemmän työnantajaa", Laitila toteaa ja kaipailee uusia tukimuotoja, joiden avulla oppisopimuskoulutuksesta tulisi työnantajille mielekäs mahdollisuus.
Vaihtoehto koulunpenkille
Oppisopimuskeskuksista ja -toimistoista kysellään tietoja koulutuksesta tasaisesti ympäri vuoden.
Kun koulujen opiskelijavalinnat ovat selvinneet, kyselyt lisääntyvät jonkin verran.
"Varmaan valintatulokset jonkin verran vaikuttaa, nuoria on nyt liikkeellä. Muutamia äitejäkin on soitellut nuorensa puolesta", Jukka Matero kertoo.
Aila Laitila muistelee viime kesän olleen Raahen seutukunnan oppisopimustoimistossa erityisen vilkas. Tänä vuonna on ollut vähän hiljaisempaa.
Oppisopimuskoulutuksesta ovat kiinnostuneita sekä peruskoulun että lukion päättäneet nuoret. Pohjakoulutuksesta riippuen nuorten kiinnostus suuntautuu eri aloille.
"Kaupan ja hallinnon ala kiinnostaa lukion käyneitä enemmän. Sitten esimerkiksi Raahessa perinteinen metalliala kiinnostaa peruskoulupohjaisia", Laitila selvittää.
Kaupan ala on tietotekniikan ohella yksi suosituimmista aloista myös Pohjois-Pohjanmaan oppisopimuskeskuksessa.
Laitilan mukaan Raahessa kysellään erittäin paljon sosiaalialan mahdollisuuksista, ja yli puolet toteutuneista oppisopimuksista onkin sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla.
"Lisäksi on näitä nuorten tyttöjen haaveita kuten eläinten- tai hevostenhoitaja."
Oppisopimusopiskelijoiden sukupuolijakaumasta ei ole tarkkoja tilastoja, mutta Laitilan mukaan tytöt ovat poikia aktiivisempia ainakin kysymään tietoa ja hankkimaan työpaikkoja.
Ylioppilaiden kiinnostus oppisopimuskoulutusta kohtaan herää usein lukion jälkeen vietetyn välivuoden seurauksena. Monet ovat välivuotena töissä ja löytävät sitä kautta oman alansa. Heille oppisopimus on vaihtoehto hankkia tutkinto kyseiselle alalle.
"Oppisopimus ei missään nimessä ole helpompi vaihtoehto. Ei pidä tuudittautua siihen uskoon, että lukematta hankkii ammatin", Laitila muistuttaa.