Lukijalta
Mielipide

Oppisopimusmarkkinat seuraavaan hallitusohjelmaan

Oppisopimuskoulutus on osoittautunut toimivaksi poluksi työelämään monissa Länsi-Euroopan maissa, myös vammaisten ja osatyökykyisten osalta.

Oppisopimuskoulutus on osoittautunut toimivaksi poluksi työelämään monissa Länsi-Euroopan maissa, myös vammaisten ja osatyökykyisten osalta. Yritykset ovat tässä portinvartijoita.

Työnantajat pitävät oikeaa asennetta työhön ja halua oppia uutta tärkeimpänä perusteena rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Tämä korostuu etenkin silloin, kun työnhakijoista on pula.

Miten voisimme lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista niin, että kaikilla työhön kykenevillä olisi mahdollisuus sijoittua työmarkkinoille? Vaikka ammattiin oppimista pyritään siirtämään entistä enemmän työpaikoille, mitään lainsäädännöllistä pakkoa tähän meillä ei ole.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on hakemassa itselleen työtä, työnantajalla tarve saada työntekijä. Koulutus vastaa näin työmarkkinoiden kysyntään. Työssä oppiva nuori saa tilaisuuden näyttää kykynsä suoraan käytännössä. Hän pääsee myös kosketukseen työpaikan hiljaisen tiedon kanssa.

Oppisopimuskoulutuksen vaikutuksia yritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen on selvitetty Englannissa useissa tutkimuksissa. Saksassa vallitseva käsitys on, että oppisopimuskoulutus tuo maahan korkeaa osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Englannissa on todettu, että oppisopimuskoulutuksella on myönteistä vaikutusta myös työntekijän myöhempään palkkakehitykseen.

Oppisopimuskoulutuksen markkinointia tulisi meillä tehostaa ja ottaa koulutuksessa enemmän huomioon yritysten liiketaloudelliset tavoitteet. Pellervon taloustutkimuksen tammikuussa 2019 julkaiseman Työttömyyden laajat kustannukset -raportin mukaan yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus vaikuttavat kustannustehokkaimmilta työllistämiskeinoilta.

"Oppisopimuskoulutuksen markkinointia tulisi meillä tehostaa ja ottaa koulutuksessa enemmän huomioon yritysten liiketaloudelliset tavoitteet."

Raportissa todetaan, että oppisopimiskoulutus vaatii työnantajien aktiivista asennetta työpaikalla tapahtuvaa oppimista kohtaan. Englannissa hallitus asetti tavoitteeksi, että maasta tulee maailman johtava osaamisen maa. Tässä oppisopimuskoulutuksen lisääminen nähtiin keskeisenä keinona. Maahan perustettiin Kansallinen oppisopimuspalvelu NAS (National Apprenticeship Service). Sen toiminnan aikana oppisopimusten määrät ja koulutuksen laatu ovat ottaneet merkittäviä kehitysaskeleita.

Vahva panostus oppisopimuskoulutukseen tulisi ottaa maamme tulevan hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi.

Ei kuitenkaan riitä, että tähän osoitetaan umpimähkään uusia määrärahoja. Maahamme tulisi perustaa oppisopimusmarkkinat, kansallinen oppisopimuskoulutuksen työelämäpalvelu, joka koordinoisi valtakunnallisesti oppisopimus- ja koulutussopimusten käyttöä yrityksissä. Sen tulisi osoittaa, että työpaikoilla tapahtuva oppisopimuskoulutus on investointi yritysten tulevaisuuteen.

Hyötyjiä olisivat työelämästä paikkaansa hakevat nuoret, myös vammaiset ja osatyökykyiset, yritykset ja oppilaitokset sekä viime kädessä koko yhteiskunta. Työllisyysasteemme nostamisella 75 prosenttiin on kaikkien asiantuntijatahojen mukaan jo kiire!

Kari Viinisalo

FT, Oppisopimuskummit ry

Espoo

Marja Irjala

KT, ekonomi, järjestöneuvos

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.