Sunnuntai-iltaan kulminoituneen presidentinvaalijännityksen poistuttua paluu politiikan arkeen tapahtuu nopeasti. Kokoomus ei ehdi kovin kauaa hehkuttaa Sauli Niinistön valintaa, siitä pitää huolen opposition kuntauudistuskritiikki sekä kina hallituskumppani SDP:n kanssa talouspolitiikan linjasta.
Toistaiseksi kiista on koskenut sitä, millä tavoin valtion velkaantuminen saadaan haltuun. Yksinkertaistaen demarit ovat olleet taipuvaisempia korottamaan isotuloisten veroja ja kokoomus koskisi mieluummin yleiseen arvonlisäverokantaan menoleikkausten lisäksi.
Sunnuntaina talouspoliittinen keskustelu sai uutta virtaa, kun demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman halusi Helsingin Sanomissa lopettaa "huutokaupan" säästömiljardeista. Backmanin mukaan mittavat säästöt eivät ole ratkaisu yleiseen taloustilanteeseen.
Vain päivää aikaisemmin pääministeri Jyrki Katainen sanoi Aamulehden haastattelussa, että tarvittavat säästötoimet ovat miljardiluokkaa. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on puhunut jopa viiden miljardin säästötavoitteesta.
Aika on kerrassaan väärä hallituksen sisäiselle talouspoliittiselle oppiriidalle. Empiminen ja epäröinti aiheuttavat aivan tarpeettomasti epävarmuutta, joka pahimmillaan tukahduttaa orastavan elpymisen. Talousuutiset maailmalta ovat viime viikkoina olleet rohkaisevia.
Hallituksen on luotava poliittinen linja, hakea sille hyväksyntä eduskunnasta ja noudattaa linjaa tinkimättömästi. Ainakaan omin toimin ei maailman kaoottisuutta saa lisätä. Jos säästöjä tarvitaan, niistä päätetään ja ne toteutetaan. Toistensa yli huuteleminen on maan taloudelle peräti vahingollista.