Käsityöläisillä ja ammattikuntalaitoksella on Oulun historiassa merkittävä sijansa. Itse asiassa koko kaupungin olemassaolon kannalta olennainen asia oli erilaisten tavaroiden tuottaminen ja kauppa. Alkutahdit käsityöläisyyden kehittymiselle löi itse Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX, joka Oulun privilegiokirjassa vuonna 1610 antoi käsityöläisille oikeuden asettua kaupunkiin.
Pohjois-Pohjanmaan museo esittelee uudessa näyttelyssään "Suutari, räätäli, pikipöksy Pietari -käsityöläisiä vanhassa Oulussa" käsityöläisyyden ja ammattikuntalaitoksen historiaa. Esillä on runsaasti aiheesta kertovaa esineistöä, taidonnäytteitä, työkaluja sekä kertomuksia eri ammattikuntien työstä. Näyttely avaa museon osalta Oulun 400-vuotisjuhlallisuudet.
Ammattinsa hallitsevien käsityöläisten asema oli aikoinaan vahva. Suurinta osaa heidän tekemistään töistä ei kukaan muu saanut tehdä.
Fuskareiksi kutsutut "puuhastelijat" joutuivat tyytymään vähempiarvoisiin hommiin, kuten puualan töihin.
"Esimerkiksi kultasepän työ ei tullut kysymykseen kuin ammattikunnan jäsenille", näyttelystä vastaava museolehtori Arja Keskitalo kertoo.
Usein vaativimpien töiden teko ei olisi ollut edes mahdollista muille kuin käsityöopissa olleille. Näin siksi, ettei tavallisilla kansalaisilla ollut tarvittavia erikoistyökaluja, niiden käyttämiseen tarvittavasta taidosta puhumattakaan.
Työkalut olivat ammattikuntalaisille ikään kuin peruspääomaa, Keskitalo toteaa.
Koulutusta ja
laadunvalvontaa
Vuoden 1720 ammattikuntajärjestys määräsi, että kaikkien käsityöläisten piti kuulua ammattikuntiin. Ammattikuntajärjestelmä oli aikansa koulutusputki, jossa ura kulki oppipojasta kisälliyteen ja mestariuteen.
Samalla ammattikunta valvoi työn jälkeä, eli sillä oli tärkeä asema laadunvalvonnassa.
Oulu oli pohjoisen kaupungeista ainoa, jolla oli edellytyksiä ammattikuntiin. Pienempien kaupunkien käsityöläiset kuuluivat täkäläisiin kiltoihin. Ammattikuntalaitoksen lakkautti elinkeinovapauslaki vuonna 1879.
Näyttelyn esineistön joukossa on monia helmiä. Yksi niistä on kultaseppä J. Paulinin Isollakadulla sijainneen liikkeen ulkopuolella riippunut liikekyltti. Siinä on kuvattu valtava piippu, jonka koppa on tehty meripihkamaisesta materiaalista. Piipun metalliosat olivat kultasepän leimaamaa hopeaa.
Näyttelyn esineistö on valtaosaltaan Pohjois-Pohjanmaan museon omista kokoelmista. Lauantaina avattava näyttely on avoinna maaliskuun 20. päivään saakka.
KATSO NÄYTTELYÄ VIDEOLTA!