Kalle Palander aikoi keskiviikkona illan päälle kilauttaa Helsinkiin Sami Uotilalle ja kysäistä, että joutuiko suurpujotteluspesialisti häpeämään kaverinsa puolesta.
Tuskin joutui, sillä pujottelun erikoismies Palander hoiteli MM-kisoissa kakkoslajinsa todella tyylikkäästi. Torniolainen oli suurpujottelukisassa kuudes. Sijoitus on kautta aikojen paras suomalaissijoitus arvokisojen suurpujottelussa. Sijoitus on myös parasta, mitä Palander on kakkoslajissaan esittänyt.
Palanderilla oli muutakin asiaa kotona jalka suorana ja polvi paketissa aikaansa tappavalle Uotilalle - kuten esimerkiksi muutama kiitoksen sana.
"Samihan se on yrittänyt minusta suurpujottelijaa tehdä. Eivät ole opit menneet ihan hukkaan", Palander sanoo.
Tunnetusti vuolassanainen Palander innostuu ihan tosissaan kiittelemään Uotilaa suurpujottelutaidoistaan ja vähän muustakin. Kilpakumppanin ja kaverin kurssi on korkealla.
"Onhan niitä valmentajia, mutta Sami on se jätkä, joka on meikäläistä koutsannut. Hän tietää paljon, kun on itsekin jonkin tason laskija."
Viimeiset vinkit suurpujottelukisaan Palander sai Uotilalta tiistaina illalla.
"Sieltä tuli oikeaan osunut arvio tästä lumesta ja siitä, miten siinä pitää suksea kuljettaa. Niin... ja sitten evästys laskea sen verran hyvin, ettei jalkapuolen miehen tarvitse hävetä terveiden tekemisiä."
Palander on monta kertaa muistuttanut sitä, että suurpujottelu on jokaisen alppilajin äiti. Jos se sujuu, sujuvat muutkin lajit - ainakin pujottelu.
Sunnuntaihin
suosikkina
Palander voitti kaksi pujottelun maailmancupia ennen MM-kisoja ja nyt mies oli menopäällä myös suurpujottelurinteessä. Johtopäätösten tekemiseen ei tarvitse kovinkaan paljon maalaisjärkeä: Palander on hirmuiskussa ja sunnuntain pujottelukisan suosikki.
"Ei se hääviltä näytä", Palander yllättää.
"Ei vaiteskaan... turha tässä on pessimistiksi alkaa. Pujotteluun lähden hyvillä mielin."
Se on kuitenkin tosiasia, että St. Moritzin pujottelurinne ei ole Palanderin suosikkien listalla. Se on hänelle liian helppo. Palander on enemmän kotonaan jyrkissä ja vaativissa rinteissä, joihin on istutettu kepit tiheään.
Tänään torstaina Palander antaa suksien olla rauhassa ja hyppää kuntopyörän selkää palauttelemaan lihaksiaan. Perjantaina ja lauantaina mies aikoo olla tukevasti suksien päällä.
"Käydään poikien kanssa treenaamassa ja miettimässä kuviot kuntoon", vuoden 1999 pujottelun maailmanmestari sanoo.
Suurpujottelu on ollut Palanderille selvä kakkoslaji. Sitä se on edelleenkin.
"Joo, mutta harjoituksissa lajeilla on sama painoarvo. Vedän paljon suurpujottelua, koska siitä on ihan oikeasti hyötyä pujotteluun - ja onhan se sitä paitsi mukavampaa kuin pujottelu", Palander sanoo.
Surpujottelukisoissa työn määrä ei ole ennen keskiviikkoa näkynyt. Ennen MM-kisoja Palanderin paras sijoitus suurpujottelun maailmancupissa oli 14. Tämän vuoden parasta antia oli Adelbodenin kisan 17. sija.
Kunto ollut
tiedossa
Ennen vuodenvaihdetta alpinisti oli niin tuskastunut koko suurpujotteluun, että esitti valmentaja Christian Leitnerille koko lajin unohtamista. Valmentaja oli kuitenkin toista mieltä.
"Nyt se pääsee kuittaamaan, että mitä minä sanoin", Palander virnistää.
Tuskastuminen lajiin ei johtunut siitä, etteikö suksi olisi kulkenut suurpujottelurinteessäkin. Enemmän harmia toi kisamenestyksen puute.
"Cup on mennyt sen verran kehnosti, että alkukaudella lähtönumero oli 50-60 välissä. Ei sieltä kovin korkealle nousta. Nyt oli parempi lähtöpaikka - silloin pitää iskeä, kun siihen on tilaisuus."
"Tuo Adelbodenin kisa oli minulle itselleni merkki siitä, että kunto on tässäkin lajissa ihan hyvä. Tiesin, että olen kunnossa ja että täällä voin sijoittua kymmenen parhaan joukkoon", Palander toteaa.
"Yllätys ei tällä kertaa vaan riittänyt ihan palkinnoille asti."
Toinen rata
kuin unelma
Suurpujottelukisa oli erikoinen ja mielenkiintoinen. Ensimmäisen kierroksen asetelmat heittivät toisella kierroksella kuperkeikkaa.
Palander nousi toisen kierroksen toiseksi nopeimmalla laskulla kuudenneksi sijalta 21. Vielä hurjemman loikan teki USA:n Erik Schlopy, joka ponkaisi 23. sijalta pronssipallille. Kisan voittanut USA:n Bode Miller oli avauslaskun jälkeen neljäs. Piikkipaikalta toiselle radalle startannut Itävallan Hans Knaus löysi itsensä kakkospallilta.
Kisa mitaleiista oli tiukka. Koko mitalikolmikko mahtui 0,04 sekunnin sisälle. Palander hävisi voittajalle 0,89 sekuntia. Pronssipalli jäi 0,85 sekunnin päähän.
Kuperkeikan syyt löytyvät radoista: ne olivat hyvin erilaiset. Ensimmäinen suosi vauhtilaskijoita ja toinen tiukkoihin kurveihin tottuneita pujottelijoita.
"Ensimmäinen ei ollut ollenkaan minun mieleeni, mutta toinen oli sitten melkein kuin unelma. Ensimmäisessä laskussa oli kaikenlaista härdelliä, toisessa vain muutama pieni virhe", Palander summaa.
Ounasvaaran Hiihtoseuraa edustavalla Palanderille oli jonkin verran etua myös MM-kisojen säännöstä, jonka mukaan peräti 30 parasta ensimmäisen kierroksen laskijaa tulee toisen kierroksen käännetyssä järjestyksessä. Palander pääsi yhdeksäntenä laskijana hyväkuntoiselle radalle, kun kärkimiehillä oli edessään möyhittyä lunta.
"Enemmän kysymys oli kuitenkin siitä, että radat suosivat erilaisia tyyppejä. Syöksyjätkät tippuivat kauas."