Op­pi­poi­ka Hodg­so­nin saap­pai­siin

Palloliitto jatkaa brittiläispohjoismaisin opein palkattuaan maajoukkueen eli Huuhkajien uudeksi päävalmentajaksi Stuart Baxterin, 54.

Stuart Baxter saa käsiinsä Suomen A-maajoukkueen perintönä tuttavaltaan Roy Hodgsonilta.
Stuart Baxter saa käsiinsä Suomen A-maajoukkueen perintönä tuttavaltaan Roy Hodgsonilta.
Kuva: Kimmo M?ntyl?

Palloliitto jatkaa brittiläispohjoismaisin opein palkattuaan maajoukkueen eli Huuhkajien uudeksi päävalmentajaksi Stuart Baxterin, 54.

Edeltäjänsä Roy Hodgsonin tavoin Ruotsin kentillä valmentajana maineeseen ponnahtaneen, mutta kansainvälisesti huomattavasti Hodgsonia vaatimattomin saavutuksin toistaiseksi luovineen Baxterin puoltosanat taisi lausua edeltäjä.

"Roy Hodgson oli valmentajana Örebrossa ja teki minusta joukkueen kapteenin, kun vielä pelasin", muistelee Baxter 1980-luvun alkua.

Reilun kahden vuosikymmenen aikana Baxter on valmentanut maajoukkuetasolla yhden pestin Etelä-Afrikassa, mutta yritys vuoden 2006 MM-lopputurnaukseen jäi haaveeksi.

"Enemmän nimekkäiden pelaajien valmentamisesta opin kuitenkin Englannin 19-vuotiaiden luotsina", Baxter kuvailee.

Baxterin sopimus on kaksivuotinen, joten tähtäimenä on vain ja ainoastaan kahden vuoden kuluttua Etelä-Afrikassa pelattava MM-lopputurnaus.



Kapteenisto
ei kieltänyt


Tapa, jolla Baxterin sopimus sinetöitiin ja esittely julkisuuteen tehtiin, kertoi, että Palloliitossa asialla on enemmän poliittista kuin urheilullista painoarvoa.

Liiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen salasi sopimuksen liki onnistuneesti loppusuoralle asti, mutta ajoitus oli sellainen, että päävalmentaja esiteltiin ensin piirien edustajille ja sen jälkeen medialle.

Palloliitossa pidetään myös visusti huoli, ettei Baxteria pääse jututtamaan kahden kesken. Meno on kovin kansainvälinen. Ainoa mitä kansainvälisyydestä enää puuttuu on menestys.

"Pelaajilla on hallussaan näissä asioissa musta pallo. Jos valinta ei heille sopisi, olisi valmentajan palkkaaminen mahdotonta. Olen pitänyt tiivistä yhteistyötä kapteeniston eli Jari Litmasen ja Sami Hyypiän kanssa", Hämäläinen perustelee.

Hämäläinen ei kotimaisten valmentajien kritiikistä hätkähtänyt, vaikka Skotlannin liigassa manageroiva Mika-Matti Paatelainen otti tuoreeltaan kantaa kotimaisen vaihtoehdon puolesta.

"Valinta ei ollut kansallisuuskysymys. Stuart oli vertailuissamme selkeä ykkönen", Hämäläinen korostaa.



Baxter ei
hakijana


Päävalmentajan pesti oli julkisessa haussa, mutta Hämäläisen sanoista saattoi päätellä joulukuussa ruotsalaisseurastaan Helsingborgista irtisanoutuneen Baxterin tulleen kuvioon pyydettynä.

"Tehtävään ilmoittautui 25-30 valmentajaa, mutta kävimme 60-70 nimeä läpi. En ota kantaa Baxterin nimen esille tulemiseen, mutta hän oli 70 ehdokkaan joukossa", Hämäläinen kommentoi.

Kotimainen vaihtoehto ei ollut käytännössä mahdollinen, koska Hodgsonin kanssa aikailtiin. Kun hän kieltäytyikin jatkosopimuksesta, olivat ainoat varteen otettavat kotimaiset valmentajat sitoutuneet muualle.

"Stuart aloittaa työnsä heti helmikuun alussa, joten hän lähtee Kyprokselle maajoukkueen mukaan. Ellei toisin sovita, Olli Huttunen ja Jari-Pekka Keurulainen johtavat kuitenkin siellä joukkuetta", korostaa Palloliiton pääsihteeri Kimmo J. Lipponen.

Maajoukkue kohtaa Kyproksella Puolan B-maaottelussa ja Kreikan (6.2.) lähes parhaalla mahdollisella kokoonpanolla A-maaottelussa. Kevääksi on toistaiseksi sovittu vain ottelu Meksikon 23-vuotiaita vastaan Dallasissa.



Baxter vailla hyökkääjää?


"Tehtävässä kiinnosti kokonaisuus, mutta tärkeänä asiana myös se, että perheeni voi asua yhä Helsingborgissa. He ovat joutuneet muuttamaan usein työni takia", muistuttaa viisihenkisen perheen isä.

Helsingborgin etuna on Kööpenhaminan läheisyyden takia hyvät lentoyhteydet tarkkailemaan suomalaispelaajia Keski-Euroopan kentille. Kenties Baxter ei tule kotimaan kentillä yhtä tutuksi kuin asiaansa erittäin paneutunut Hodgson.

"Ruotsilla on ollut todella pitkään ainakin yksi maailmanluokan hyökkääjä. Olen nähnyt heidän voittavan monesti huonollakin pelillä", Baxter painottaa.

Suomella on ollut Jari Litmanen, joka on kuitenkin enemmän pelinrakentaja tai korkeintaan piilokärki. Se hyökkääjäkin Suomella oli, mutta Mikael Forssell vuosimallia 2001. Sen jälkeen taikakosketusta on nähty hyvin satunnaisesti.

Baxter on varovainen pelitavastaan puhuessaan. Mitä ilmeisimmin Hodgsonin korostama vahva puolustusvoittoisuus jatkuu.

"Kuinka paljon hyökkäävämpi Suomi voi olla? Kysymykseen ei voi vastata välttämättä hyökkääjien lukumäärällä. Kyseessä on myös keskikenttäpelaajien rooli hyökkäyssuuntaan ja laitapakkien lupa hyökätä", Baxter pohdiskelee.

Ilmoita asiavirheestä