Oppimisvaikeudet voivat johtua siitä, että aistit toimivat yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti. Kun aistijärjestelmä on epätasapainossa, aivot joutuvat tekemään kohtuuttomasti töitä. Sen myötä aivoille jää vähemmän mahdollisuuksia oppimisen kannalta tärkeiden havaintojen tekemiseen ja niiden erittelyyn.
Liikeharjoitteluun ja kuulonmuokkaukseen perustuva sensomotorinen tutkimus ja kuntoutus on osoittautunut hyväksi menetelmäksi aistitoiminnan ongelmien korjaamisessa. Mitä nuorempana ongelmia päästään hoitamaan, sitä vähemmäksi oppimisen esteiden vaikutus jää, sensomotoriseen tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistunut liikunnanopettaja Markku Lappalainen Merikosken ammatillisesta koulutuskeskuksesta kertoo.
"Oppimisvaikeuksiin voidaan kuitenkin puuttua vielä aikuisiälläkin oikeilla harjoitteilla", Lappalainen sanoo.
Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksista on tehty tutkimus, jonka pääasiallisena kohderyhmänä on ollut Merikosken oppilaita, joilla on merkittäviä oppimisvaikeuksia. Varsinaisen tutkimuksen on toteuttanut Peku Oy, joka lukeutuu alan uranuurtajiin maassa. Tutkimusta johti logopedian professori Pirjo Korpilahti Oulun yliopistosta.
Kuntoutuksella
kiinni aiheuttajiin
Sensomotorisella kuntoutuksella päästään kiinni oireiden aiheuttajiin, oppimisen esteisiin, Lappalainen korostaa.
Oppimisvaikeudet johtavat yleisesti huonoon koulumenestykseen, syrjäytymiseen ja päihteiden väärinkäyttöön. Ongelmien psyykkisenä seurauksena on useissa tapauksissa heikko itsetunto, masennus ja sosiaalisen elämän hallinnan ongelmat.
Esteiden kartoitusta varten henkilölle tehdään erilaisia testejä, joilla kartoitetaan aistijärjestelmää. Tulosten perusteella laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja harjoitusohjelma, joilla oppimista haittaavat esteet poistetaan ja aivojen toiminnallista tasoa stimuloidaan.
Arviointi ja kuntoutus tehdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa mukana on muun muassa eri terapeutteja. Kartoituksessa ilmenneet esteet ja kehittyminen huomioidaan opetusmenetelmissä.
Kuuloa voi
muokata
Lukemisen häiriöt liittyvät usein kuulohahmotukseen. Esimerkiksi tärkeä puhekuuloalue voi hukkua taustahälyyn, jolloin olennaisen viestin erottaminen on vaikeaa. Poikkeavuudet äänen havainnoissa voivat viivästyttää kielen ja puheen kehitystä ja vaikuttaa sitä kautta kaikkeen oppimiseen.
Ongelmat voivat säilyä aikuisuuteen saakka. Kuuloa harjoitetaan erityisen terapiamusiikin ja motoristen harjoitteiden avulla. Tuloksia saadaan aikaan tiiviillä, säännöllisellä harjoittelulla, korostaa sensomotoriikkaan erikoistunut puheterapeutti Tarja Hytinkoski Merikosken ammatillisesta koulutuskeskuksesta.
"Lukikuntoutuksella on saatu parhaimmillaan aikaan huikeaa edistymistä. Eräällä oppilaalla lukunopeus kolminkertaistui kahdeksan kuukauden kuntoutuksen kuluessa", Hytinkoski havainnollistaa.
Intensiivisen kuntoutusjakson on Hytinkosken mukaan jatkuttava 9-12 kuukautta.
Toinen lukemiseen ja kirjoittamiseen vaikuttava tekijä on näköaisti. Esimerkiksi kehon puoleisuusvaikeuksiin liittyvä vasensilmäisyys aiheuttaa sen, että ihminen selaa ympäristöä oikealta vasemmalle, eli normaalia lukusuuntaa vastaan. Sen myötä kirjaimet ja rivit voivat hyppiä epäsymmetrisesti, jolloin lukeminen on työlästä.
Avuksi myös huippu-urheilijoille
Myös tasapainomekanismin ongelmilla, motorisilla häiriöillä ja lapsuusajalta aktiivisiksi jääneillä primitiivireflekseillä on vaikutusta muihin aistitoimintoihin ja sitä kautta oppimiseen. Ne haittaavat yleensä myös liikuntasuorituksia. Sensomotorisella kuntoutuksella voidaankin parantaa esimerkiksi huippu-urheilijoiden, muusikoiden ja näyttelijöiden suorituskykyä.
Oikein ajoitettu onnistunut kuntoutus voi mullistaa ihmisen elämän.
"Itsetunto vahvistuu kaikilla tasoilla, kun henkilölle selviää, mistä ongelmat ovat johtuneet", Markku Lappalainen summaa.
