Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin yleisesti luullaan: peräti joka neljännellä suomalaisella on oppimisvaikeuksia. Jos oppimisvaikeutta ei tunnisteta ajoissa, voi ongelmavyyhti johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen.
"Ennakkoluuloja meitä kohtaan on paljon. Luullaan esimerkiksi, että olemme tyhmiä", kertoo Korpilahdelta kotoisin oleva Elisabet Tammelin. Hänellä on lukihäiriö, joka on oppimisvaikeuden yleinen ilmenemismuoto.
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuteen liittyy usein myös muita ongelmia. Esimerkiksi kuultuja ohjeita saattaa olla vaikea ymmärtää, suunnat voivat mennä sekaisin ja liikkeet voivat olla kömpelöitä. Oppimisvaikeus voi tulla esille myös keskittymiskyvyn puutteena ja lähimuistin heikkoutena.
Ongelmat saattavat paisua yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti mittaviksi. Erilaisten Oppijoiden liiton puheenjohtaja Airi Valkama muistuttaa, että lukivaikeus voi olla hyvin lahjakkaalla ihmisellä, mutta lahjat jäävät valitettavan usein yhteiskunnassa käyttämättä. Jos lahjoja ei pystytä kanavoimaan oikein, saattaa seurauksena olla päihde- tai mielenterveysongelmia ja tätä tietä jopa yhteiskunnasta syrjäytyminen.
Oppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus, joka kulkee mukana koko elämän ajan.
Erilaisia oppimistapoja
Elisabet Tammelin on lukihäiriöasioissa moninkertainen asiantuntija, sillä myös kaikilla hänen kolmella lapsellaan on lukihäiriö.
Tammelin kertoo tarvinneensa erityistä päättäväisyyttä lasten lukihäiriöiden tunnistamisessa ja oppimisen tukemisessa. Hänen sinnikkyytensä ansiosta esimerkiksi tytär sai jäädä kertaamaan yhden kouluvuoden eri opettajan johdolla.
Lukihäiriössä olennaista on löytää erilaisia oppimistapoja. "Opetin pojalleni esimerkiksi viikonpäivät sormista puristamalla. Oppi meni näin perille alle tunnissa", Tammelin kertoo.
Lukihäiriöisen oppimisen tukemisessa tärkeää ovatkin juuri mahdollisimman käytännönläheiset keinot. Jos matematiikan kirjassa on kahden senttimetrin pituinen jana, jonka sanotaan olevan kaksi metriä, on lapsi ymmällään. Silloin ei äidin auta muuta kuin kaivaa mittanauha esille ja näyttää, minkälainen matka kaksi metriä oikeasti on.
"Seuraava kysymys kuuluukin, että äiti, mikä on mittakaava. Siinä minä selitän sitten, että mittakaava on sellainen, jonka avulla se kahden metrin matka mahtuu yhdelle sivulle", Tammelin nauraa.
Motivaatiokin vaikuttaa
Erityisopettajista on koko maassa edelleen huutava pula. Samalla kuitenkin tiedetään, että oppimisvaikeuksien nopea ja varhainen tunnistaminen on syrjäytymisen ehkäisyssä tärkeää.
Vuonna 2002 Suomessa oli 4726 erityisopettajaa, joista kaksi kolmasosaa oli muodollisesti päteviä. Oulun läänissä erityisopettajia oli 478, joista kolme neljäsosaa oli päteviä.
Lääninsivistysneuvoksen Pertti Kokkosen mukaan erityisopettajia tarvitaan lisää. Olennaista on kuitenkin myös, että peruskoulun luokanopettajat kykenevät huomaamaan oppimisvaikeudet ja ohjaamaan oppilaan erityisopetuksen piiriin.
"Aika paljon on kyse myös motivaatiotekijöistä," Kokkonen muistuttaa. Esimerkiksi lukihäiriöinen voi olla matemaattisesti lahjakas ja pärjätä näin loistavasti omilla vahvuusalueillaan, mutta tämä vaatii usein sinnikästä työtä.
Erityisopettajista on kova pula erityisesti ammatillisen koulutuksen piirissä. Arviolta 20-30 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa olevista tarvitsisi oppimisessa tukea.
Jos lukivaikeuksia ei koulussa tunnisteta, voi nuori joutua syrjäytymisen tielle jo siksikin, että onnistumisen elämykset koulunkäynnistä katoavat. Näin helpotusta voidaan hakea esimerkiksi huumeista, ja lukihäiriöt ovatkin yleisiä esimerkiksi nuorisovankiloissa.
Aikuisten ja nuorten oppimisvaikeuksia käsiteltiin maanantaina YK:n lukutaitopäivän seminaarissa Oulussa.