Lasten lukumäärä laskee, mutta oppimishäiriöt lisääntyvät. Erityisopetuksen piirissä on Suomessa jo lähes 130 000 lasta eli noin viidennes oppivelvollisista.
"Ongelmat ilmenevät tavallisimmin lukemisen ja kirjoittamisen alueella sekä matematiikassa. Monimuotoisessa häiriössä lapsella on vaikeuksia usealla alueella. Näitä lapsia ohjautuu sairaalatutkimuksiin, mutta vain vajaalla prosentilla oppimishäiriön taustalta löytyy jokin sairaus", kertoo erikoislääkäri Päivi Olsén Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Oppimisvaikeuksista yleisin on tarkkaavaisuuden häiriö, josta kärsii noin seitsemän prosenttia lapsista. Se ilmenee keskittymisvaikeuksina, yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena. Tarkkaavaisuuden häiriö on pojilla kaksi kertaa yleisempi kuin tytöillä.
"Siihen liittyy usein myös ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta ja käytöshäiriöitä. Jopa puolella lapsista vaikeudet jatkuvat aikuisiässä ja ilmenevät usein mieliala- ja parisuhdeongelmina", Päivi Olsén kertoo.
"Nämä lapset eivät ole ilkeitä eivätkä huonosti kasvatettuja, vaan heillä ongelma, joka aiheuttaa aivotoiminnan häiriön ja ilmenee kuvatulla tavalla. Lapsen oloa voi helpottaa jo se, että vanhemmat ja opettajat ovat tietoisia, mistä lapsen vaikeudet johtuvat."
"Tarkkaavaisuuden häiriöstä kärsivät lapset on tutkittava erikoissairaanhoidossa, koska osa heistä kärsii ADHD-oireyhtymästä, jota voidaan hoitaa amfetamiinipohjaisella lääkkeellä. Sitä käytetään Suomessa erikoisluvalla, ja hoidon on oltava osaavissa käsissä."
Oppimisen ja tarkkaavaisuuden häiriöistä kärsivien lasten vaikeuksia pahentaa se, että luokat ovat suuria eikä opettajia ole riittävästi. "Tutkimuksiin tulee myös normaaleja vilkkaita lapsia, jotka isossa ja levottomassa luokassa saavat helposti häirikön leiman", Päivi Olsén sanoo.
Oppimishäiriöissä tärkeää on varhainen havaitseminen. Olsenin mukaan neuvolan 5-vuotistarkastus on keskeinen. "Oppimisen ongelmat vaativat koulu- tai neuvolalääkärin sekä psykologin ja puheterapeutin tutkimuksia, mutta sairaalatutkimuksia tarvitaan vain harvoin."
Oysin lastenpsykiatrian professori Irma Moilanen toteaa, että ongelmien varhainen havaitseminen on omiaan torjumaan lasta uhkaavaa itsetunnon murenemista ja syrjäytymistä. "Oppimishäiriöiden lisääntymistä osoittavat luvut eivät niinkään kerro vitsauksesta vaan lapsen oikeudesta saada kykyjensä mukaista hoitoa", hän korostaa.
Moilasen mukaan oppimishäiriöiden lisääntymisestä osa on todellista kasvua ja osa selittyy parantuneella diagnostiikalla ja opettajien perehdyttämiskoulutuksella. Häiriöiden synnystä on myös entistä yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa, joka auttaa hoitamaan lapsia yksilöinä.
Amfetamiinihoidossa 150 lasta
Amfetamiinipohjaisessa Ritalin-hoidossa on Suomessa noin 150 lasta, joista kolmisenkymmentä asuu Oulun ja Lapin läänin alueella.
Amfetamiinilääkkeellä hoidetaan niin sanottua ADHD-oireyhtymää, joka ilmenee tarkkaavaisuushäiriöinä ja ylivilkkautena. Lääkettä käytetään Suomessa Lääkelaitoksen myöntämällä erityisluvalla. Lupien määrä nousi viime vuonna lähes tuhanteen, kun niitä vuonna 1995 myönnettiin vain 27.
"Ritalinilla hoidettujen lasten lukumäärä on maassamme pysynyt lähes vakiona. Lääkettä saa Suomessa 0,015 prosenttia lapsista, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa sillä hoidetaan 3-5 prosenttia lapsiväestöstä", Oysin lastenpsykiatrian professori Irma Moilanen kertoo.
"Lääkkeen käytön lisääntyminen on Suomessa tapahtunut lähes kokonaan nuorten aikuisten ja aikuispotilaiden hoidossa. Teemme parhaillaan tarkempaa selvitystä ikäjakaumasta ja potilaiden myöhemmästä selviytymisestä."
"Ritalin on lyhytvaikutteinen lääke, joka todella parantaa oppimista ja keskittymistä sinä päivänä, kun lapsi saa lääkettä. Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä lapsi ei itse pysty kontrolloimaan käyttäytymistään ja joutuu helposti kurinpalautuksen kohteeksi, jolloin herkkä itsetunto on kovalla koetuksella."
Amfetamiinilääkkeen käytössä ADHD-häiriön hoidossa ollaan Moilasen mukaan Euroopassakin siirtymässä aktiivisempaan suuntaan.
"On pohdittu, voiko lääke johtaa huumeiden käyttöön, mutta tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että asia on päinvastoin. Kun lääkettä käytetään tarkasti määritellyissä tilanteissa, se ehkäisee riskiä, että nuori alkaa itse käyttää lääkkeeksi alkoholia tai huumausaineita. Hoitamattomilla ADHD-lapsilla on suuri riski ajautua rikosten pariin ja päihteiden käyttäjiksi", Irma Moilanen toteaa.