Peruskoulun valinnaisuutta on tarkoitus lisätä ja ottaa uusiksi oppiaineiksi etiikkaa ja draamaa. Taideaineiden ohella liikunnan opetusta on tarkoitus lisätä, mikäli perusopetuksen tuntijakoa miettineen työryhmän esitykset siirtyvät valtioneuvoston asetukseen ensi vuonna.
Valinnaisuutta on tarkoitus lisätä merkittävästi jo kolmannelta luokalta alkaen. Samalla oppituntien määrä kasvaa alakoulun alku- ja loppupäässä.
Etiikkatunneilla on tarkoitus pohtia suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja draamaopetuksessa parantaa lasten suullista ilmaisutaitoa ja kohentaa itsetuntoa, mikä puolestaan auttaa kansalais- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.
Juroista suomalaisista on siten tarkoitus koulia supliikin ja myös ristiriitaisten asioiden käsittelyn hallitsevia kansalaisia. Näissähän meillä on huomattavia puutteita. Turhan moni kulkee elämänsä läpi arkaillen tai käsi nyrkissä.
Oppiaineet on tarkoitus niputtaa kuudeksi oppiainekokonaisuudeksi, joiden sisällä oppilas voi päättää, mitä ainetta hän haluaa opiskella eniten.
Nähtäväksi jää, mitä esimerkiksi ympäristön, luonnontiedon ja teknologian oppiainekokonaisuus lopulta merkitsee, kun se hotkaisee oppiaineista biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian.
Myös kieltenopiskelua on tarkoitus monipuolistaa. Ensimmäinen vieras kieli alkaisi jo toiselta luokalta, ja tarjolla pitäisi olla muutakin kuin englantia.
Jos uudistukselle haetaan todellista sisältöä, muutoksen pitää näkyä myös oppisisällöissä eikä pelkästään oppiaineiden uudenlaisessa ryhmittelyssä.
Epäilemättä tiedossa on aineenopettajien kilpalaulanta oman alan tärkeydestä ja välttämättömyydestä. Selvää, on että uudelle byrokratian kielelle pyöräytetyt oppiainekokonaisuudet ja vaihtoehtojen kirjo joudutaan avaamaan vielä monessa vanhempainillassa.
Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Uudistusten läpivieminen edellyttää koululta ja opettajankoulutukselta, mutta ennen muuta vanhemmilta, nykyistä enemmän.
Jatkossa jo hyvin varhaisessa vaiheessa pitää harkita, mitkä valinnaisaineet sopivat parhaiten juuri tämän lapsen yksilölliseen, tavoitteelliseen ja tiedolliseen tasoon, tarpeisiin ja mieltymyksiin.
Opettajat ja vanhemmat joutuvat opettelemaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan opettajat kokevat vanhempien yhteydenotot ajoittain jo häiritsevänä vallankäyttönä.
Suomen vanhempainliitosta muistutetaan, että vanhemmilla on oikeus puuttua lasten koulunkäyntiin.
Työryhmä kuuli muiden asiantuntijoiden ohella nuoria itseään. Kuusi kymmenestä nuoresta on tyytyväinen peruskouluun. Monet kokevat kuitenkin ongelmaksi kiireen ja tiukat aikataulut.
Kavereiden ohella nuoret odottavat saavansa koulusta kielitaitoa, matemaattisia ja sosiaalisia sekä luku- ja kirjoitustaitoja.