Entinen EU:n mallioppilas Suomi on joutunut piinalliseen jälki-istuntoon. Valtiovarainministeriön uusimman talouskatsauksen mukaan Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ylittää tänä vuonna EU:n salliman 0,5 prosentin rajan ja kipuaa 0,7:ään. Samalla julkinen velka on kohonnut 61 prosenttiin, yli kipurajan.
EU:n yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan rakenteellinen alijäämä saa olla enintään puoli prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Alijäämä osoittaa, kuinka paljon taloudessa on pysyviä rakenteellisia ongelmia. EU:n hyväksymä velkaosuus euromaille on 60 prosenttia bkt:stä.
Alijäämä pystytään laskemaan vasta jälkikäteen. Teoreettisesta laskentamallistaan huolimatta alijäämä osoittaa Suomen talouskurin pettäneen odotettua pahemmin, vaikka hallitus sai kehysriihessään maaliskuussa sovittua mittavan sopeuttamisohjelman ja rakenneuudistuspaketin. Hallituksen toimet näkyvät lukemissa vasta myöhemmin.
Alijäämän ei välttämättä tarvitse olla joka vuosi EU:n asettaman rajan sisällä, mikäli sopeutustoimet on tehty tulevaisuutta silmällä pitäen. Kansainväliset luottoluokittajat luottavat Suomen kykyyn. Suomella on kolmen A:n luottoluokitus jokaiselta suurelta luokittajalta. Suomen velkaosuudessa näkyy euromaiden tukeminen eli todellisuudessa velkatilanne ei ole niin paha.
Nolointa on kumminkin se, että Suomi on tipahtanut itse kaivamaansa kuoppaan. Suomi patisteli finanssikriisin alkuvaiheessa EU:n jäsenmaita sitoutumaan talouskuriin ja vakauteen voimakkaimmin. Suomalaiset ajoivat kuin oppimestarit tiukkaa rajaa alijäämälle ja velkaosuudelle. Ehkäpä siksi EU-komissio seuraa tarkasti, kuinka Suomi selviää läksyistään.