Lukioverkko harvenee koko maassa jo lähivuosina. Yhä pienemmiksi käyvät ikäluokat asettavat etenkin pienten kuntien lukiot hankalaan jamaan. Samaan aikaan suuri osa peruskoulun päättävistä valitsee ammatillisen koulutuksen.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen on varma, etteivät kaikki pienet lukiot pysty jatkamaan Oulun läänissäkään. Keinoja lähilukioiden säilymiseksi kuitenkin on.
"Tärkeintä olisi muuttaa kuntarakennetta ja yksinkertaistaa hallintoa. Esimerkiksi Kainuussa riittäisi aivan hyvin yksi kunta. Toinen keskeinen asia on kehittää peruskoulua ja lukiota yhden kokonaisuuden suuntaan", Kokkonen tähdentää.
Oulun läänissä lukioihin haki tänä keväänä 3 273 ensisijaista hakijaa eli kolme prosenttia edellisvuotista enemmän. Pienten lukioiden hakijamäärät ovat silti monin paikoin huolestuttavan pienet. Läänissä on 45 päivälukiota.
Lukion merkitys paikkakunnalle on Kokkosen mukaan moninainen. Esimerkiksi lääkärien saanti paikkakunnalle vaikeutuu, jos siellä ei ole lukiota heidän lapsilleen.
Pelimerkkejä
jo lukioillekin
"Lukion saavutettavuus on tärkeämpi kuin valinnaistarjonta. Etuja on sekä isoilla että pienillä lukioilla. Suuruuden ihannointi ei ole tässä paikallaan, mutta oppilasmäärien lasku tuo monella pienellä lukiolla toiminnan rajan vastaan."
Kokkonen muistuttaa, että viime ja tällä vuosikymmenellä koulutuspolitiikassa on keskitytty ammattikorkeakouluihin, esiopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja yliopistouudistukseenkin.
"Nyt olisi jo korkea aika saada lisää resursseja lukioillekin", neuvos huomauttaa.
Utajärvellä pohditaan parhaillaan mallia, jossa perusopetus ja lukio nivottaisiin yhteen. Yhtenäiskoulumallissa opetuksen taso voitaisiin turvata pienemmilläkin oppilasmäärillä.
"Lukio muodostaa toisen asteen oppilaitoksena oman erillisen kokonaisuutensa, mutta niillä voi olla yhteinen hallinto, tilat ja opettajat", Utajärven lukion rehtori Tapani Blomster kaavailee.
"Oppilasmäärien pienentyessä ainoa keino toiminnan jatkumiselle on kuitenkin lukioiden välinen yhteistyö. Etäopetuksella yksittäisten lukioiden pienet ryhmät saadaan koottua isoksi ja kustannuksetkin voivat laskea."
Blomsterin mielestä yhteistyö muutaman pienen lukion ryppäässä on hedelmällisempää ja vastavuoroisempaa kuin opetuksen ostaminen suuresta lukiosta.
Vaalan lukion rehtori Liisa Leinonen kertoo yllättyneensä ikävästi, kun näki kouluun ensisijaisesti hakeneiden määrän romahtaneen kuuteentoista.
"Uskon kyllä, että syksyllä meillä aloittaa tuota enemmän ykkösluokkalaisia, mutta kyllähän tilanne on huolestuttava. Kaikkia keinoja tarvitaan. Ammattiopetuksen markkinoinnissa on onnistuttu hyvin. Meidänkin on yritettävä kertoa lukion tarjoamasta yleissivistyksestä ja jatkomahdollisuuksista entistä paremmin", Leinonen tuumii.
Torstaina ja perjantaina Paltamoon kokoontuvan Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila muistuttaa, että pienet lukiot pärjäävät erilaisissa vertailuissa erinomaisesta.
"Äskettäin julkistettu tilasto yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siirtyneiden osuudesta eri lukioissa kertoi paljon. Kärjessä oli lähes 20 pientä lukiota."