Opetushallituksen ja Stakesin muutama päivä sitten julkistama selvitys vuosiluokkien 1-6 oppilaiden kouluhyvinvoinnista ja terveyspalveluista antaa jokseenkin masentavan kuvan pienimpien koululaisten oppilashuollosta. Selvitys muun muassa kertoi, että koko maassa lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää vain murto-osaan suositellusta. Tuota vajausta ei myöskään ole korvattu lisäämällä kouluterveydenhoitajien työpanosta.
Osassa Suomea alakoululaiset eivät tapaa kuraattoreita tai psykologeja käytännössä lainkaan, eikä säännöllisiä terveystarkastuksiakaan tehdä suositusten mukaisesti. Keskimäärin alakoulujen oppilashuollon henkilöstömitoitus on vain puolet valtakunnallisesti suositellusta.
Koulujen antamien vastausten mukaan myös koulurakennuksiin ja luokkatiloihin liittyvät ongelmat olivat yleisiä. Joko huono ilmanvaihto tai puutteelliset tilat haittaavat tutkimuksen mukaan koulunkäyntiä joka kolmannessa koulurakennuksessa.
Suomalaiskoulujen oppimistulokset ovat Pisa-vertailujen mukaan maailman huippua. Suomalaisessa koulujärjestelmässä moni asia on siis kohdallaan. Se ei kuitenkaan saa johtaa päättelemään, että kaikki olisi kunnossa. Nyt julkistettu selvitys osoittaa, että ei ole. Sen sijaan että oppilaiden ongelmiin pystyttäisiin nyt puuttumaan riittävän varhain, ne huomataan vasta yläasteella, jolloin asioiden korjaaminen on monesti paljon työläämpää.
Jos koko Suomen tiedoissa ei ole kehumista, erityisen kehnosti monet asiat näyttävät olevan Pohjois-Suomen kouluissa. Tutkimuksen julkistamisen yhteydessä nostettiin esiin Lapin huono tilanne. Siellä oppilashuoltopalvelut rajoittuvat käytännössä kouluterveydenhoitajan työhön.
Selvityksen läpikäynti paljastaa kuitenkin, että puutteet ovat melkoisia ja osittain vielä pahempia Oulun läänissä. Esimerkiksi oppilashuollon henkilöstöä oli kaikkein vähiten Oulun läänin kouluissa. Myös valtakunnallinen suositus terveystarkastuksista - kaksi tarkennettua laajaa terveystarkastusta sekä terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastus laajojen terveystarkastusten välivuosina - toteutui kaikkein huonoimmin Oulun läänissä.
Koululääkäriä, koulukuraattoria ja koulupsykologia Pohjois-Suomen koululaiset eivät näe juuri koskaan. Kouluviranomaisten on puututtava tähän polttavaan epäkohtaan. Nyt säästöt tunnutaan pohjoisen kunnissa haettavan niiden kustannuksella, jotka eivät vielä pysty itse puolustamaan oikeuksiaan.
paakirjoitus@kaleva.fi