Karjasillan koulun oppilaat on otettu aktiivisesti mukaan päättämään kouluruokailun sisällöstä. Kouluruokatoimikunta miettii säännöllisesti paitsi ruokalistaa, myös teemaviikkoja ja näyttelyitä kouluruokalaan.
"Jokaisen luokan äänestämä toiveruoka toteutetaan. Esimerkiksi tämän viikon perjantaina meillä syödään lukion 2A:n ehdottamaa kaalilaatikkoa. Eli tavalliset kotiruuat ovat nuorten mieleen", Karjasillan koulun emäntä-keittäjä Maija Järvenpää tuumaa.
Oulun Aterian johtajan Riitta Lappalaisen mukaan parhaisiin tuloksiin opettajakunnan, oppilaiden ja keittiöväen välillä on päästy niissä kouluissa, joissa asiakasfoorumit toimivat kunnolla. Näissä kouluissa käydään vilkkaampaa keskustelua, jonka kautta nuorten tietoisuus lisääntyy.
Lappalaisen mielestä pelkkä terveellinen kouluruoka ei välttämättä saa nuoria omaksumaan järkeviä ruokatottumuksia.
"Kouluruokailun ympärille kannattaa rakentaa erilaisia tempauksia ja teemoja. Konkreettiset esimerkit sekä terveys- ja ravitsemuskasvatus ovat tärkeässä asemassa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta nuoret ymmärtäisivät näitä asioita ja söisivät terveellisemmin. Pitsat ja muut herkut pitäisi nähdä juhla- ja viikonloppuruokina, eikä niiden syönti saisi olla jatkuvaa", Lappalainen miettii.
Suomalainen kouluruoka on sekä Järvenpään että Lappalaisen mielestä terveellistä ja ravintoarvoiltaan kasvaville lapsille ja nuorille sopivaa.
"Karjasillan koulun oppilaat syövät ainakin erittäin hyvin. Etenkin seitsemäsluokkalaiset kokoavat lautasensa mallikkaasti ja ovat ylpeitä osatessaan sen tehdä", Maija Järvenpää iloitsee.
Järvenpään mukaan kasviksia kuluu turhan vähän, vaikka niitä runsaasti tarjolla onkin. Hän muistuttaa, että valinta on kuitenkin aina nuoren.
Lapset ja nuoret kuitenkin lihovat, kärsivät syömishäiriöistä, ovat huonokuntoisia, ja hampaatkin reikiintyvät usein.
"Vanhanaikaisena ihmisenä muistuttaisin vanhempia vastuusta. Me täällä koulussa sitten jaamme tätä vastuuta kotien kanssa", Järvenpää muotoilee.
Riitta Lappalainen ei lähtisi syyttelemään nuorison ruokailutottumuksista mitään yksittäistä tahoa.
"Nyky-yhteiskunnassa elämä on paljon hektisempää eikä kodeissa laiteta ruokaa enää niin kuin ennen. Nuoret ovat etääntyneet normaalista ruokakäyttäytymisestä ja perusruuasta, jota meidän kaikkien kannattaisi syödä", Lappalainen pohtii.
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA kokoaa eri toimijoita yhteen selvittääkseen, millaisilla toimilla lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin voidaan vaikuttaa. Koululaisten ravitsemus- ja välipalahanke Järkipalaa tavoittelee Suomen nostamista terveellisen ravitsemuksen mallimaaksi.
"Sitran päätös satsata ERA-ohjelmassa lapsiin ja nuoriin lähtee siitä tosiasiasta, että elämäntavat opitaan lapsena. Taustalla on huolestuttavia tietoja siitä, että mallikkaana pidetyn kouluruokailumme perusta on murenemassa. Ruokailun arvostuksen puute näkyy myös kotona syömisessä", ohjelmajohtaja Anu Harkki Sitrasta toteaa.
Järkipalaa-hanke toteutetaan vuosina 2006-2009. Tarkoituksena on löytää parannuskeinoja lasten ravitsemuksen, hammasterveyden ja liikunnan edistämiseksi.