"Paljonko tällainen maksaa", Oulun kansainvälisen koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kukkohovi kysyy sujuvalla englannilla monitoimikoneenkuljettaja Mauno Kujalalta Syötteen hakkuutyömaalla.
Metsähallitus Pohjanmaan ympäristöpäällikön Maarit Kaukosen nopean tulkkauksen jälkeen Kujala kertoo, että nykyaikaisesta metsäkoneesta saa pulittaa 2,5 miljoonaa "mummon markkaa".
Metsähallituksen työmailla vierailee vuosittain monenlaisia ryhmiä, mutta keskiviikkona Pärjänjoen tuntumassa hakkuisiin, koneisiin ja puunkuljetukseen tutustunut Oulun kansainvälisen koulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasryhmä oli ainutlaatuinen.
Metsä monelle uutta
Vaikka moni kansainvälisen koulun oppilas on ehtinyt katsella maailmaa monella suunnalla, kotimaisen puun alkulähteet olivat suurimmalle osalle noin 40 oppilaan ryhmää aivan uutta.
Kaukosen mukaan Metsähallituksen järjestämä retki sai alkunsa vuosi sitten opettajien pyynnöstä. Silloin paljastui, että monelle kaupungin keskustan oppilaalle ainoa kosketus metsään oli käynti Ainolan puistossa.
Metsätyömaa nykyaikaisine koneineen olikin niin kiinnostava kohde, että nuoresta iästään huolimatta oppilaat tutustuivat alan hienouksiin ehkä innokkaammin kuin moni varttuneempi vierailijajoukko.
"Kyllä ajattelin ennakkoon, että tällä kertaa on tulossa mielenkiintoinen ryhmä", Maarit Kaukonen nauroi.
Luokanvalvoja ja opettaja Pirjo Thompson oli myös tyytyväinen, että monelle kaupunkilaiselle vieraat opit jaksoivat kiinnostaa.
"Helposti kuvittelee, että 8-9-luokkalaiset voisivat vipeltää vain pitkin kangasta. Retket ovat kuitenkin yleensä sellaisia, jotka jäävät mieleen parhaiten. Plussaa täällä on vielä se, että kaikki on järjestetty englannin kielellä", Thompson sanoi.
Hänen mielestään oppikirjojen ääreltä tulo oikeaan ympäristöön on hyvää opetusta. Kansainvälisessä koulussa opetustapa korostuu, sillä lapset tulevat eri puolilta maailmaa.
Maantietoa ja biologiaa opettava Ulla Snicker sanoo, että metsään, eläimiin ja luontoon perehdytään opetuksessa. Kansainvälisen koulussa aineiden opetus tuo lisää haasteita juuri sen vuoksi, että meille tuttuja peruskäsitteitäkin on avarrettava normaalin opetuksen lisäksi.
Koneet kiehtoivat
Yhdysvalloista Miamista vuonna 1997 Ouluun muuttanut Jesse Kukkohovi oli ensimmäistä kertaa elämässään suomalaisella hakkuutyömaalla.
Vilkas nuori mies katseli ympärilleen ja heitti vitsiä kunnon jenkkityyliin. Hän arvioi, että suomalainen puunkorjuu on hyvissä käsissä.
"Ei tämä ole mitään turhaa työtä. On kiinnostavaa katsella tällaisia laitteita", Kukkohovi sanoi.
Kukkohovin mielestä luonnon säilyttäminenkin on tärkeää eläinten hyvinvoinnin vuoksi. "En minä mikään aktivisti ole", hän korostaa.
Kukkohovi sanoo viihtyneensä Suomessa hyvin, vaikka meininki täällä onkin jäykkää. Kylmyys on yksi pahin haitta.
"En tiedä menenkö seuraavaksi lukioon vai lähdenkö Amerikkaan", Jesse Kukkohovi pohti.
Kahdeksatta luokkaa käyvä Jussi Roberts kertoi, että metsätyömaa oli hänelle myös uusi kokemus. "Kiinnostaa, mitä työ on ja miten hakkuut tapahtuvat. Tämä on ihan kivaa, sillä tykkään koneista", Roberts sanoi.
Intiasta reilut neljä vuotta sitten perheensä kanssa Ouluun muuttanut Juhi Somani ihasteli työmaan siisteyttä. Hänelle oli elämys nuuhkia kuulaana syysaamuna myös aidon mäntymetsän voimakasta hajua. "Täällä on niin paljon metsää, että voi tätä korjata vähän poiskin", Somani pohti.
Somani sanoi, että luonto on myös hänelle tärkeä. Intiaan verrattuna Suomessa on kuitenkin niin vähän ihmisiä, ettei kulumisesta ole pelkoa.
Naantalissa syntynyt, kolme vuotta Kanadassa asunut Ulpukka Nuotio oli kaverinsa Juhin kanssa hakkuista samoilla linjoilla. Hänen mielestään kotimaassa on parasta juuri se, että puita on paljon. Nuotion mukaan Kanadassa oli "pelkkiä preerioita".
"Hakkuut eivät ole ristiriidassa suojelun kanssa, koska metsää istutetaan tilalle", Nuotio muistutti.
Oulun kansainvälisen koulun oppilaat kävivät metsäretken jälkeen myös tutustumassa Syötteen kansallispuiston luontokeskukseen.