Uusavuttomuus on edelleen yleinen päivittelyn aihe. Kodin perinteet siirtyvät yhä harvemmin sukupolvelta toiselle, mutta nykynuori voi hakea apua ruuanlaittoon ja kodin rutiinien tekemiseen kursseilta tai opaskirjoista.
Helsingin yliopiston tutkija, sosiologi Minna Autio vahvistaa, että uusavuttomuus ilmiönä on olemassa.
"Nykyisin ihmiset pärjäävät ilman käytännön taitoja, kun kaiken saa ostamalla", hän selventää. Enää ei tarvitse tehdä itse ruokaa tai siivota kotiaan.
Viime vuosina kustantamot ovat levittäneet markkinoille useita erilaisia nuorille suunnattuja keittokirjoja sekä oppaita siivoukseen. Keittokirjojen yhteisenä teemana ovat helppous ja edullisuus.
Monen opuksen alkuun on koottu vinkkejä keittiössä työskentelyyn sekä listaa tarpeellisimmista kattiloista, kauhoista, vispilöistä ja muista keittiövälineistä.
Siivouskirja puolestaan antaa perusteelliset ohjeet kodin järjestyksen ylläpitämiseen.
Arkielämää koskettelevat oppaat ovat suosittuja. "Vanhemmat antavat näitä kirjoja usein lahjaksi nuorilleen pilke silmäkulmassa", esittelee Johanna Vepsäläinen Oulun Suomalaisesta Kirjakaupasta.
Sosiologi Minna Autio pitää oppaita hyvänä asiana. "Parasta on, jos ne voidaan antaa huumorilla. Jyreä ääni ja paatoksellisuus eivät nykyään pure."
Marttapiiriliiton neuvoja Marja-Leena Pirkola on usean vuoden ajan pitänyt lapsille ja nuorille suunnattuja kokkikursseja. Hän myöntää, että käytännöntaidot ovat monelta hukassa.
"Säilykepurkit osataan kyllä aukaista hyvin", hän kommentoi.
Lasten jutuista heijastuu Pirkolan mukaan se, että kodeissa syödään paljon valmisruokaa. Kurssilla tulleet kokemukset kotiruuasta ovat yleensä myönteisiä.
Einesten ja valmisruokien käyttöä perustellaan usein kiireellä. Pirkola kuitenkin uskoo, että aikaa ruuanlaittoon löytyy, jos perhe haluaa sen niin järjestää.
"Ei ruuanlaitto vei paljon aikaa, kun suunnitellaan hyvin ruokalista. Lisäksi ruuanlaitto voidaan organisoida niin, että koko perhe on mukana laittamassa ruokaa. Pienemmät voivat aloittaa esimerkiksi perunoiden kuorimisen ennen kuin vanhemmat ehtivät kotiin töistä."
Kulttuurin murros on Aution mukaan vaikuttanut selvästi uusavuttomuuden yleistymiseen:
"Nykyään korostuu vahvasti nautinto ja itsenäisyys. Yhteiskunta ei enää aseta samalla tavalla normeja kuin muutama vuosikymmen sitten. Elämäntapaan liittyvät valinnat ovat yksilön vastuulla."
Suomalainen yhteiskunta on yhä enemmän kaupungistunut. Vielä 1970-luvulla kasvaneiden lasten vanhemmista suuri osa oli kotoisin maalta. Kotitöihin osallistuminen kulkeutui jälkipolville heidän lapsuutensa kokemusten pohjalta.
Pirkola korostaa kodin taitojen oppimisessa vanhempien vastuuta.
"Monissa perheissä vanhemmat ovat tämän ajan nuoria, jotka eivät ole kotonaan oppineet tekemään ruokaa", harmittelee Pirkola.
Hän on tyytyväinen siihen, että ruuanlaitosta on tullut trendi. "Nyt meillä olisi hyvä mahdollisuus saada nuoret innostumaan ruuanlaitosta", hän kannustaa.