Opinto-ohjaajien mielestä monet lukio-opiskelijat jäävät Oulussa heitteille. Opot ovat erityisen huolissaan lukiolaisten lisääntyvistä ongelmista, kuten keskittymis- ja oppimisvaikeuksista.
Myös kotien ongelmat kulkeutuvat kouluun. Osaa koulunkäynti ei yksinkertaisesti kiinnosta.
"Mukaan mahtuu vaikka mitä, ja nämä ovat lisääntyneet koko ajan. Me opinto-ohjaajat emme ole psykologeja tai kuraattoreita, ja juuri sellaista keskusteluapua oppilaat tarvitsisivat", tiivistää Karjasillan lukion opinto-ohjaaja Leena Knihtilä-Manninen.
Huoli kuultu opetusvirastossa
Opetuspäällikkö Pertti Parpala Oulun kaupungin opetusvirastosta kertoo, että opinto-ohjauksen tilanne ja opettajien huoli on tiedossa.
Opetuslautakunta esittääkin talousarvioesitykseen määrärahoja kahden kuraattorin ja kahden psykologin virkoihin sekä yhteen erityisopettajan virkaan.
Vuoden 2007 elokuussa aloittavat viranhaltijat olisivat kaikkien lukioiden käytössä.
"Näin ajateltiin, että jos saadaan erityisopettaja- ja oppilashuoltopalvelut kuntoon, niin jo se auttaa opinto-ohjaajia, eikä heidän tarvitse paneutua niin paljon erityisopetusongelmiin. Opinto-ohjaus olisi tarkastelun kohteena vuonna 2008."
Leena Knihtilä-Mannisen mukaan vasta käytäntö osoittaa, riittääkö tämä.
"Tarve on kyllä suuri. Mutta onhan tämä hyvä parannus, kun nyt ei ole mitään."
Opinto-ohjaajia harmittaa, että opinto-ohjausta on Oulun lukioissa hyvin eri tavalla tarjolla. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla 250 tai tuplamäärä opiskelijoita lukion koosta riippuen. Ihanteellinen mitoitus on noin 250 opiskelijaa.
Suurlukiossa
helppo eksyä
Huolta lisää epävarmuus tulevasta. Oulun kaupunginhallitus käsittelee tiistaina kiisteltyä Kastellin, Pohjankartanon ja Karjasillan koulujen tila- ja rakenneratkaisua.
"Jos suurlukioita tulee, pitää ohjauksen tarve mitoittaa niin, että kaikki saavat riittävästi ohjausta. Luokattoman lukion labyrinttiin on niin helppo jäädä opiskelijan, joka ei pidä ääntä itsestään. Silloin hän jää suorittamattomien kurssien ja murheiden kanssa yksin", Kastellin lukion opinto-ohjaaja Anja Kunnari toteaa.
Opinto-ohjaajien työmäärää on lisännyt se, että he joutuvat yhä enemmän olemaan opiskelijoiden apuna henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa.
"Yhdessä suunnitellaan, milloin he mitäkin opiskelevat, ettei välistä jäisi pois pakollisia kursseja", kuvailee Leena Knihtilä-Manninen.
Vastaavasti ammatinvalinnan- eli uraohjaukseen jää liian vähän aikaa.
"Uraohjaus on hyvin tärkeää ja myös hyville opiskelijoille. Ohjaushan pitäisi tapahtua pitkin lukion kolmea opiskeluvuotta, mutta siihen ei ole aikaa. Kyllä tämä on enemmän sellaista tulipalon sammuttamista eli hätäapua", Knihtilä-Manninen vertaa.
Hänen mukaansa kurssimuotoinen lukio on osalle lukiolaisista liian haasteellinen.
"Ainakin olen huomannut, että mitä enemmän tarjontaa on, sitä enemmän tulee valinnanvaikeutta", Karjasillan lukion 300 opiskelijan opinto-ohjaaja Leena Knihtilä-Manninen tietää.