Opetusministeriön työryhmä esittää, että yliopistot saisivat oikeuden rahastoida tutkimustulosten hyödyntämisestä saamansa tulot sekä lahjoituksina saamansa varat.
Rahastoja voitaisiin käyttää joustavammin kuin valtiolta vuosittain saatavia budjettivaroja. Rahastoituja tuloja ei kuitenkaan saisi käyttää muuhun kuin yliopistojen omiin tarkoituksiin ja tehtäviin.
Yliopistot ovat moittineet asemaansa valtion tilivirastona hankalaksi ja toivoneet jopa kokonaan itsenäistä oikeudellista asemaa.
Yliopistojen tulosohjausta pohtinut työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Maija Raskille (sd.) perjantaina. Työryhmää johti ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä.
Työryhmän mielestä yliopistolaissa mainittuihin yliopistojen tehtäviin pitää tutkimuksen ja opetuksen rinnalle lisätä vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa. Ajatuksena on saada tutkimustulokset mahdollisimman hyvin hyödyttämään koko yhteiskuntaa.
Uusien opiskelijoiden määrä huomioon
Yhteiskunnallisen palvelutehtävän suorittaminen aiotaan myös ottaa huomioon yliopistojen rahoituksessa. Sen mukaan jaettaisiin viisi prosenttia perusrahoituksesta. Osa tulisi avoimen yliopiston toiminnasta. Siitä, miten palvelutehtävän suorittamista muuten arvioitaisiin, ei kuitenkaan vielä oikein ole käsitystä.
Työryhmä esittää yliopistojen rahanjakomalliin myös muita uudistuksia. Jatkossa rahoitukseen vaikuttaisivat suoritettujen maisterin- ja tohtorintutkintojen lisäksi mm. uusien opiskelijoiden määrä. Perusrahoitusmallin mukaan jaetaan 87 prosenttia yliopistojen rahoituksesta.
Sen sijaan alempia yliopistotutkintoja eli kandidaatintutkintoja ei aiota ottaa rahanjakomallissa huomioon, vaikka niiden asemaa yliopistoissa ollaan vahvistamassa. Yliopistoihin nimittäin suunnitellaan tutkinnonuudistusta, jossa kaikki opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuotisen kandidaatintutkinnon ja sitten kaksivuotiset maisterinopinnot. Kandidaatintutkintojen "tuottamisesta" kuitenkin palkittaisiin erillisillä rahanjakomallin ulkopuolisille tuloksellisuusrahoilla.
Kustannuskertoimet puhuttavat
Työryhmä päätyi äänestyksen jälkeen siihen, ettei eri tieteenalojen rahoitusperusteita eli ns. kustannuskertoimia muutettaisi. Kustannuskertoimilla tasoitetaan sitä, että eri alojen opetus on eri hintaista esimerkiksi tarvittavien laitteiden tai pienryhmäopetuksen vuoksi.
Työryhmän mietintöön liittyy tämän vuoksi kolme eriävää mielipidettä. Sekä Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Sibelius-Akatemian rehtori Pekka Vapaavuori että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun vararehtori Jarmo Partanen katsovat, että kertoimissa olisi korjaamisen varaa. Korotuksia oli esitetty tekniikan, luonnontieteen, taiteen, liikunnan sekä maatalous- ja metsätieteen aloille.
Lisäksi Tampereen yliopiston vararehtori Marja Jylhä jätti eriävän mielipiteensä siitä, miten yliopistoja palkitaan tutkimuksen huippuyksikköjen saamisesta. Suomen Akatemia valitsee yliopistoista huippuyksikköjä, joille yliopistot saavat lisärahaa sekä Akatemialta että opetusministeriöltä. Työryhmä ehdottaa, että isot yliopistot saisivat huippuyksiköilleen isomman rahasumman kuin pienet.
Jylhän mielestä tämä suosisi isoja yliopistoja liikaa, koska niiden on jo helpompi saada useampia laitoksiaan tai tutkimusryhmiään huippuyksiköiksi kuin pienten.
