Korkeakouluopiskelijoiden valmistuminen venyy turhan pitkälle. Se sopii huonosti tavoitteeseen pidentää suomalaisten työuraa. Valmistumista on syytä nopeuttaa juuri tehdyillä ehdotuksilla.
Opetusministeriön kumpikin ministeri, opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela, ottivat tiistaina vastaan opiskelun nopeuttamiseen tähtäävän ehdotuksen. Kansliapäällikkö Markku Linnan johtama opetusministeriön työryhmä muistutti, että ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan Suomessa keskimäärin 27-vuotiaana ja ammattikorkeakoulu 25-vuotiaana. Valmistumisiät ovat kansainvälisesti vertaillen korkeita.
Työryhmän lähtökohtana olikin edistää hallitusohjelman tavoitetta pidentää suomalaisten työuria. Jokainen opinnoissa säästetty vuosi on eduksi, kun nuoret ikäluokat pienenevät.
Työryhmän rinnalla selvitysmies Eero Kurri teki ehdotuksen opintotuen kehittämisestä ja opiskelijoiden sosiaalisen aseman kohentamisesta. Hän ehdotti tavoiteajassa valmistuvalle 10 vuodeksi verosta tehtävää vähennystä, joka olisi 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Porkkana olisi houkutteleva, kuten pitääkin olla.
Samalla selvitysmies ehdotti opintolainan enimmäismäärän nostamista korkeakouluasteella 220 eurosta 280 euroon kuukaudessa. Opintotuki koostuisi edelleen opintorahasta, asumistuesta ja opintolainasta. Lainan enimmäismäärän korotus vähentäisi tarvetta suunnata tarmoa oheisansioihin.
Joskus opiskelun ohessa tehtävä, opintosuuntaan liittyvä työ parantaa mahdollisuuksia omaksua alan teoreettista tietoa. Myös työryhmä otti asian huomioon kaavaillessaan opiskelijalle oikeutta saada erityisestä syystä lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Peruslähtökohta olisi, että opiskelija suorittaisi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua laajuutta pitemmässä ajassa. Poissaolevaksi opiskelija voisi ilmoittautua korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi. Jakso ei kuluttaisi opinto-oikeusaikaa.
Käytännössä opiskelijoilla olisi vähintään yhdeksän vuotta aikaa suorittaa tutkinto, jonka tavoitesuoritusaika on viisi vuotta. Tiukennus olisi kohtuullinen. Työryhmä ehdottaa uudistuksen voimaantuloajaksi 1.8.2005. Kun muutos koskisi vasta tuolloin opintonsa aloittavia, siirtymäaika riittää.
Kouluttautumisen kesto johtuu vain osin opiskelijoista. Opetuksen järjestelyillä on jopa suurempi vaikutus valmistumisnopeuteen. Työryhmä suuntaa perustellusti korkeakouluille painetta opiskelijoiden ajankäytön tehostamiseksi.
Korkeakoulujen odotetaan hyödyntävän lukuvuotta nykyistä kattavammin. Syyslukukauden opetus tulisi aloittaa viimeistään 1.9. ja päättää aikaisintaan 15.12. Kevätlukukaudella opetusta tulisi antaa vähintään 15.1.-31.5. Kun lisäksi opetustarjonnan olisi katettava tasaisesti kalenteriviikon työpäivät, tyhjäkäynti vähenisi monin paikoin oleellisesti. Vaikuttaa siltä, että työryhmän esitystä kritisoineet ja opetuksen määrän lisäämistä vaatineet opiskelijat eivät ole lukeneet raportin tätä osaa kunnolla.
Työryhmä kantoi huolta myös avoimia yliopisto-opintoja suorittavista, kun valinnoissa aletaan suosia saman vuoden ylioppilaita. Avoimen väylän laajentaminen parantaa korkeakoulutuksen alueellista saatavuutta. Laajassa, harvaan asutussa maassa sekin on muistettava.